torstai 24. elokuuta 2017

Meidän piparkakkutalo

Jokos teille pian muutetaan? No, sisällä näyttää tältä: pohjalla on soraa ja sitä valmistellaan siihen kuntoon että päästään lattiaa valamaan. A otti virkavapaata yhden päivän jotta pääsi putkimiehelle avuksi. Työmiehillä on muuten ihan hyvä hinta: kannattavampaa on jäädä itse pois töistä kuin palkata ammattimies. Keittiön kohdalla tuli ylläri: pohjapiirustukseen oli jäänyt vanhojen keittiösuunnitelmien merkinnät eikä uusien suunnitelmien mitat olleet kuin summittaiset. Tarkkoja mittoja ei ehditty hakemaan kun työmiehet olivat jo lapion varressa. Toivottavasti siinä tiskikoneessa on pitkät putket jos nuo ei nyt ihan kohdilleen menneetkään...

Porstuan puoli
Harrin pystytysporukka on saanut työnsä valmiiksi ja ulkomaalaukset saimme siis urakoitua varsin hyvälle tolalle. Kuullote on laitettu yhden kerran ja suurin osa valkoisista kahteen kertaan. Ehkä ensi kesänä sitten se toinen kerta, mutta juuri nyt ei jaksa ajatella sinne saakka. Etupihalta näkyy ikkunat tuleviin makkareihin ja työhuoneeseen. Takapihan puolella puolestaan on saunan kapea ikkuna, keittiön ikkuna keskellä ja olohuoneen ja "jumppahuoneen" ikkunat seuraavina. Kodinhoitohuoneen ovi puuttuu koska siinä oli väärä kätisyys ja siihen tuleekin uusi talotoimittajalta.
Takapihan puoli
A:lle puhdas sisäilma on ensiarvoisen tärkeä asia homeelle altistumisen vuoksi. Hyvästä pohjan suojauksesta huolimatta sepeliin pääsi homehtuvaa eloperäistä ainesta. Isäntä kaiveli ja imuroi talon pohjaa pari työpäivää ja löysi myös sepelin mukana tulleita jo lahonneita oksan ja risun kappaleita. Seuraavaksi vuorossa oli sepelin pesu, koska kapillaarikatkossa ei saisi olla mukana hiekkaa, ja mukana oleva hieno hiekka voi tukkia ilmakierron. Tällöin mahdollinen radon, kosteus ja homehöyryt eivät pääse poistumaan putkiin.
Työmiehet soran pesussa
"Kiipeilypalatsin" kimpussa ovat hääränneet Mobergin veljekset eli Arctia-Pine Oy. Tarkoitus oli tehdä tämä vaihe itse mutta käytettävissä oleva aika ja voimavarat eivät nyt kerta kaikkiaan kohdanneet. Levyt on seinissä ja pian kai paneeliakin. Näiden paneelien käsittely taitaa jäädä ensi kevääseen, koska on sen verran syksyiset kelit jo tulleet. Rouva kävi naperon kanssa tarkastelemassa tilannetta pitkästä aikaa. Nyt emme ole joka ilta raksalla olleet, koska siivousta tai muuta lapsen kanssa duunailtavaa ei ole niin ollut.

Napero: "Siellä on pimeää!"

sunnuntai 13. elokuuta 2017

Oman katon alla

Viime viikot on vietetty jossain ihan muualla kuin koneen ääressä joten viimeisestä postauksesta on vierähtänyt hieman enemmän aikaa. Mutta paljon on tapahtunutkin: Saimme lopulta katon päälle! Maalausverstas oli siirretty talon sisälle jo jokin aika sitten, kun aluskate oli osittain päällä, ja tällöin sai pelätä sadekuuroa joka yllättää juuri kuivamaan asetellut laudat. Ensimmäiset pisarat peltiin niiden alla suojassa sai siis lähes onnenkyyneleet silmiin! Pojille tosin sadekuuro tuotti haasteita. Peltien laiton jälkeen taloon saatiin räystäslaudat kiinni ja paneelit tuohon seinän jatkeeksi. A on hiukan marissut sitä ettei laitettu hirsiseinää ylös asti, mutta tällä mennään nyt.

Tero ja Jouni työssä
Juuri nyt tuntuu että nämä maalaustalkoot ovat ikuiset. Aina löytyy uusia snyykilautoja tai mitä lie koristelistoja jotka odottaa käsittelyä. Ensin Valtti pohjuste ja sitten kaksi ohutta kerrosta maalia. Sadetutkien ja ilman kosteusprosentin jatkuva kyttäys vain jatkuu. Ilman talkooapua tämä homma olisi paljon huonommassa jamassa. Eräänkin kerran huokailin kädet ristissä että mistä saataisiin se armeija joka tämän päivän urakkaan tarvittaisiin. Mutta sitten pihaan karautti tehonelikko Elli, Linda, Enni ja Aava ja etuseinä tuli maalattua! Kiitos myös Niklakselle avusta. Mutta on tässä vain hommaa. Seuraavaksi alkaa lattian valun valmistelu ja sen valmistuttua toivottavasti voisi hiukan hengähtää ja viettää vaikka vapaaillan-voisiko...? Todella tiiviisti kaikki vapaa-aika kuluu raksalla, edelleen. Tämä viikko on myös totuteltu uudenlaiseen arkeen kun työt ja naperon päivähoito alkoivat. Hilla-aikakin on kuumimmillaan päällä mutta kaikeksi onneksi mummon ja papan jalka on noussut jänkhällä niin hienosti että nuorelle perheellekin on riittänyt antimia. Nam!

Samuel urakoi meillä yötä myöten, kiitos!

Kuultoa pintaan naisvoimin!