tiistai 28. toukokuuta 2019

Sauna ilman valoa on kuin hiillos ilman tulta

Led-nauha loistaa kuin kuunsilta hangella.
Tämä postaus on A:n teksti:

Saunan valot toteutettiin 24V led-systeemeillä lukuunottamatta tähtitaivasta, jossa jännite on 12 volttia. Tämä on sikäli kätevää, että asennukset voi tehdä itse lukuunnottamatta kytkentää verkkovirtaan. Tärkeää on huomioida suojaetäisyydet. Led-valojen tunnettu pitkäikäisyys heikkenee lämmön kustannuksella, joten niitä ei kannata laittaa kovin korkealle vaikka saunaledejä mainostetaan kuumuuden kestävinä. Saunan lämpö- ja kosteusmittari ovat samalla lamppuja. Lauteiden alle laitettiin silikoniin valettu kosteuden kestävä värillistäkin valoa tuottava led-nauha. Koska valoja haluttiin vielä portaattomasti himmentää, kasvoi kytkettävien palikoiden ja johtojen määrä kaksinkertaiseksi. Voe tätä johtojen sekamelskaa!

Vedenpitävissä liitoksissa käytettiin lämmön kestävää Bisonin kumiliimaa.

Led-nauha kiinnitettiin irrotettavaan rimaan, jolloin se on helppo vaihtaa tarvittaessa uuteen.

Johtojen selkeät merkinnät auttavat myöhemmin, jos jotain menee pieleen tai täytyy korjata.

maanantai 20. toukokuuta 2019

Lämpökäsiteltyä haapaa seiniin


Tästäkään hommasta ei selvitty ilman salvoksia
Varoitus: Tämä postaus sisältää runsaasti rakennusteknistä termistöä, enkä edes yritä väittää tekstin lähteneen kokonaan minulta. Kotiarki on imaissut niin etteivät aika ja energia ole riittäneet raksa-asioista kärryillä pysymiseen viime aikoina. Haluamme kuitenkin tallentaa myös saunan syntyvaiheita joten A toimii vieraskynänä blogissa jonkin aikaa.

Talopaketissa on se hyvä puoli, että siinä tulee valmiina sopiva määrä passelia tavaraa. Tai sitten ei. Meillä pakettiin oli laitettu kuusipaneelia. Rouvan mielipidettä kysyttäessä se passasi vallan hyvin, niin kuin moni muukin asia saunan teossa. A kuitenkin päätti antaa kaput pihkapuille ja niin eräältä kaupunkireissulla löytyi kohtuuhintaista leveää lämpöhaapaa, josta oli vielä montaa eri pituutta, että hukka jäisi pieneksi. Sitä ei tarvitsisi käsitellä, joten hengityselimiä ja työn määrää säästettäisiin. Mutta jälleen kerran työn määrä kuitenkin kasvoi, koska leveitä haapapaneeleita piilokiinnittäessä joutuu käyttämään ponttiin kiinnitettäviä fixus-kiinnikkeitä. Tästä seuraa se, että joutuu naulaamaan ja lopulta tuurnaamaan ne loppuun asti käsin.

Katon paneelien naulaaminen pyssyllä vielä onnistui, koska sen pystyi tekemään urospontista. Seinässä taas edetään naaraspontti edellä ylhäältä alaspäin, joten piilonaulaus ei pyssyllä onnistu. A ei tietenkään halunnut naulata paneleita läpi ruostuvilla nauloilla kuten eräskin kirvesmies olisi tehnyt. Arvio materiaalihukan määrästäkin meinasi mennä pieleen kun panelinipuista löytyi viallisia paneleeita. Onneksi soitto liikkeeseen kannatti ja A sai reklamoitua, tosin korvaavat olivat liian pitkiä.
Kuvassa Ilmarako. Koolauspuut kiinnitettiin 6mm ruostumattomilla ruuveilla
Lauderunko meinattiin tehdä itseseisovaksi ettei tarvitsisi tehdä reikiä saunan seinään, jonka yksi seinä vilisi sähköjohtoja. Onneksi A oli ottanut kuvia sähköjohdoista ja päätyi laittamaan lauderungon kiinni seinään jotta se helpottaa siivousta ja on tukeva.
Lauderungon tukipuut taiteiltiin vaivoja säästämättä koolauspuiden alle, jotta ilmankierto varmasti säilyy
Koolaus kohilleen ja nurkat suoriksi. Helppoa homma kun muurarin pohjat on millilleen.

Runko suunniteltiin paikanpäällä työn edistyessä - matemaatikot huomaavat kuvasta kätevät muistikolmiot.

















Saunan rakenne piirrettiin jälkikäteen muistiin.
Koolauspuiden kiinnitys suunniteltinn siten, ettei se haittaa paneelien tai lauderungon kiinnitystä.

maanantai 13. toukokuuta 2019

Anna mulle tähtitaivas...

96 kuitua

Muistan hetken viime syksyltä kun suunnittelimme saunan valaistusta. Lapset oli saatu nukkumaan ja kello lähenteli kymmentä, siis ultimate viimeinen hetki kallistaa omakin pää läheni. Rouva oli esittänyt toiveen tunnelmallisesta saunan valaistuksesta ja nyt A esitteli nettisurffailulöytöään: Nadenex niminen firma mainosti 15 vuoden kehittelytyön tuloksena keksineensä pitkäikäisen saunaan soveltuvan runsaslukuisen tähtitaivaan vieläpä kohtuuhintaan. Asennus tapahtuisi huomaamattomasti ilman rumia metalliholkkeja. Oikea aivopuolisko ja väsymys taisivat ottaa vallan koska ajatus vaikutti pedagogisesti oivalliselta ja suorastaan romanttiselta. Niinpä tilattiin taivas jota tähyiltäisiin jouluaattona 2019 sekä ulkona että sisällä.   


Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty -tai niinhän sitä luulisi!

Välkkyvät ja tarvittaessa väriä vaihtavat tähdet tulivat aikanaan. A vaikutti huolestuneelta avattuaan paketin. Asennus tulisi kuulemma olemaan työläs prosessi. Raksalla oli kuitenkin menossa muut vaiheet niin että totuus valkeni vasta kevään puolella. Nyt kelpaa suunnistaa pohjantähden avulla katon loistaessa revontulten väreissä mutta sano minun sanoneen oli_siinä_työtä. Seuraava A:n työstämä kuvakimara antaa osviittaa tekoprosessista:

Joka tähteä porattiin 3:lla eri poranterällä ja kierteet perään. Lämpöhaapa on senverran haperoa, että kierteistä huolimatta on järkevää liimata kierrreholkit.
 
Poraukset on tehtävä suoraan, jotta lasilinssit  saa sisään kierreholkkiin.






Murheenryyniksi muodostui kuidun saaminen silikonireikään. Kuidusta ei saa oikein pitävää otetta. Se luistaa sormien läpi vaikka kuinka puristaa sormenpäät hellänä. Hyvänä apuvälineenä toimii parsinneula, jolla voi hoonata reikää ennen työntämistä.
Kuidun työntäminen "neulansilmään" kesti pahimmilaan 30min
Katon koolauspuihin tehdyt ylimääräiset reiät pelastivat suuremmalta kuituliitoshässäkältä. Onneksi Ilmari-pappa löysi sopivan pieniaukkoisen "putken" liitoksia varten.
Kuitujen pituus ei aivan riittänyt kaikille tähtikuvioille. Ratkaisuna selfmade kuitujatko.
Ja kattohan on vasta alkua tässä "Kinderyllätyksessä". Panelointi ja lauteiden teko on vielä oma lukunsa joista seuraa postaukset lähiaikoina. Saunojen tuunaus näyttää olevan muotia. On valaistavia kiuluja, kiuaslinssejä ja vaikka mitä. Eräänkin ystäväperheen saunan materiaalit maksoivat yli 6000e!

sunnuntai 6. tammikuuta 2019

Hiljaa hyvä tulee

Pieni talkoolainen auttamassa.
Hah. A ehdotti tämän postauksen aihetta ja takahampaita kiristellen kirjoitan otsikon. Tavallisin rakentajilta tiedusteltu asia luonnollisestikin on että milloin pääsette muuttamaan. Tähän kysymykseen rouvalla ei pitkään aikaan ole ollut kuin kiertelevä vastaus väkinäisen hymyn kera. Mutta mitä muuta hyvää hitaassa rakentamisessa on kuin rouvan rutkasti kasvanut kärsivällisyys? Hirsitalohan painuu, ja piirustusten mukaan meillä täytyy jättää taloon 3 cm painumavara. Nyt kun pystytyksestä alkaa olla 1,5 vuotta painuma on keskimäärin 1,5 cm väliseinän hirren kohdalta, auringon puolelta enemmän kuin pohjoispuolelta. Jos olisimme rakentaneet nopeammin niin muun muassa saunan ja pesuhuoneen ilmastointiputket olisivat kuulemma revenneet, höyrynsulusta eikä hirsiliitosten välisiä reikiä olisi havaittu. No, ei tietysti kuulosta hyvältä jos talo olisi mädäntynyt ennen aikojaan.
Joululahjat toiminnassa.                         Ruuveista piti pätkästä pätkä ettei mene höyrynsulusta läpi.                                     
Joululoma on ollut hyvää rakentamisaikaa. A:n lapsuudenkodissa on tapana antaa lahjoja myös huumormielessä, ja tämä vuonna pukki toi 5 ja 6 tonnin tunkkeja miesväelle (rouvan toiveena oli nukkuminen ja hiihtolenkki). Niitä pääsivät sitten testaamaan kun operaationa oli nostaa talon keskellä olevaa hirttä. Talon painuminen on aiheuttanut sen, että hirren alla olevat ohuet levyt piti saada pois. Esteetikko A halusi että muurin ja hirren välisen kapean raon voi peittää listalla ja vaihtoi siksi metallilevyt ruman kierretangon tilalle. Myös hirren ja väliseinän välinen liitos on tarkoitus saada mahdollisimman nätiksi ilman listaa. Joten homma vaatii taiteilua painovoimaa vastaan.
Painumisongelmien ratkaisuja.

tiistai 18. joulukuuta 2018

Puhdetöitä ja vähän muutakin

Edellisestä postauksesta on pari kuukautta ja tällä välin ruuhkavuosia elävän vauvaraksaperheen elämä on ollut sellaista matalakiitoa, ettei kirjoittamiseen ole ollut viitseliäisyyttä. Raksa on myös edennyt ruuvi kerrallaan, joten oleellista raportoitavaakaan ei ainakaan rouvan näkökulmasta liiemmin ole ollut. A:ta puolestaan on ärsyttänyt korjausrakentamisen aloittaminen ennen asunnon valmistumista.
Vasemmalla: Päätykolmio oli asennettu pahasti vinoon -> uudelleen koolaus. Oikealla: Konstikasta led-nauhan asennusta
Nyt  alkoi viimein yhdistetty isyys- ja joulu(raksa)loma mikä nostaa ajatusten liitoa tällä saralla hieman korkeammalle. Mutta asiaan: Meidän kylä on punaisella radon-kartassa ja nytpä onkin asennettu mittausrasia radon-poistoputken päähän. Radon on Wikipedian mukaan hajuton, mauton ja väritön radioaktiivinen jalokaasu, joka aiheuttaa terveyshaittoja asuinrakennuksissa. Kahden kuukauden kuluttua on tiedossa voiko poistoputken tukkia vai nouseeko tantereesta liikaa kaasua. Aika hämärää hommaa rouvan mielestä, ja samanlainen kuppi ilmestyi vielä nykyiseen asuntoomme sekä mummolaan. Liekö A saanut paljousalennuksen noiden kanssa.
Radonia metsästetään, mutta kosteutta on odotettavissa.
Vasemmalla: Pertti mittaa impedansseja                                                   Oikealla: A nysvää ledejä                           

Ledien asennus on meillä vaiheessa. Nämä kuulemma huippulaadukkaat nauhat palaa yli 100 000 tuntia ja meidän käytöllä yli 30 vuotta. Nauhoja tulee kaksi rinnakkain mistä toinen on värinauha tunnelman säätämiseksi ja toinen antaa valkoista valoa. Työläs asennus vaatii lehmän hermoja ja niskoja kuin Michelangelolla kappelissa. Samaan aikaan valaistuksen asennuksen kanssa täytyy tehdä pintakäsittelyä ja siinä ilmeni pulma, kun sopivaa harmaan sävyä olohuoneen palkistoon ei löydy sitten millään. Rouvalle olisi kelvannut ihan vain sama Auron sävy kuin seiniin mutta ehkä se ei ole kovin käytännöllinen. No katsotaan josko vaikka pukki toisi apua tuohon.

Ledien nysväys viimein palkitaan.
Nyt on juhlan aika ja revontulet kämpässä loimottaa.

Rautapari Rouva kiittää seuraajia vuodesta 2018 ja toivottaa rauhallista joulunaikaa seuraavan kappaleen myötä:

"Rokaise mua rakastamaan vaikka tiedä en, miten arki meitä kohtelee miltä näyttää huominen. Karaise mua kovemmatkin kolhut kohtaamaan vierelläsi väsymättä vastaanottamaan". 

Eve & Ossi: Arki (klikkaa linkkiä!) 


perjantai 19. lokakuuta 2018

Talvipesä valmiiksi

Syysloma (eli raksaloma) koitti ja A pääsi rutistamaan autallin paneeloinnin finaaliin. Korkeuksissa jo yhden paneelirivin paikalleen saaminen oli melkoinen taidonnäyte ja ehjien ja sopivien paneelien löytäminen alkoi viedä aikaa. Milloin niissä oli pontti rikki, reikä läpi tai leveys poikkesi liikaa jo riville laitetusta paneelista. Onneksi Palonojan Jarkolta A sai lainaan käsisirkkelin, jolla paneelin katkaisu sujui näppärästi ja Annalan Timon tikkailta laittaminen "turvallisesti". Naapurin setä ja pappa tarjosivat välillä oivaa auttavaa kättä.
Millintarkasti korkeuksissa.
Käyrä paneeli ponttiin konstilla
Pirttiä ja pihapiiriä valmistellaan nyt toiseen talveen. Yhdestä murheenkryynistä on kuva alla: Kuitukaapeli vedettiin vuosi sitten syksyllä kun routa oli jo maassa, vaikka homma pyydettiin hoitamaan hyvissä ajoin ennen syksyä. Kaapeli jäi sitten pintaan ja oja "peitettiin" hiekalla. Nyt on liittymärumpu täynnä hiekkaa ja ensi keväänä on vaarana että autotalli tulvii sulamisvesistä, auts.
Rumpu tukossa, mur.
Siivousta, siivousta siivousta. Ennen sisätöihin siirtymistä A on siivonnut jo kolmatta päivää ja tuo ei tunnu oikein motivoivan. Rouvakin kävi yhden päiväuniajan lasten kanssa talitinttien sotkemaa tallia siivoamassa. Mutta nyt alkaa pihapiiri olla talvea varten valmis. Avantille tehtiin kotipesä talon päätyyn jossa se odottaa lumitöitä. Lumityöt helpottuvat toivottavasti muutenkin kun raivattiin pihan jatkoksi oma "lumenkaatopaikka".

"Saapuu toinen aika, muuttuu säännöt vaihtuu paikat.." Juha Tapio laulaa radiossa. Meille kaikille viimeinen kuukausi on ollut sitkeän flunssan ja pätkäöiden kanssa selviytymistä. A keikkuu tikkailla yömyöhään ja minä kitkutan puolivaloilla pesueen kanssa kunnes saa rojahtaa edes hetken lepoon. "...Ja kun mä nousen lähden, tiedän kyllä minkä tähden..." on ollut välillä aamuisin koetuksella. Nyt vaikuttaa helpottavan: A pääsee sisähommiin ja lomalla pidetty unikoulu tepsi öihin vauvan kanssa. Toivoa on.
Valmiina lumitöihin

sunnuntai 23. syyskuuta 2018

Tallin takaseinää talkoovoimin

"Vielä on syyskelejä jäljellä..." ainakin toivottavasti, jotta saadaan vihdoin autotalli paneloitua. Sen piti olla muutaman viikon rutistus mutta syystä ja toisesta onkin venynyt: Koolauslaudat olivat osin ehtineet mennä homeeseen ja niitä piti käsitellä homeenpoistolla. Linnut olivat vieneet eristeitä ja talvi tehnyt reikiä levyihin, osa paneeleista oli käyttökelvottomia ja niitä piti reklamoida. Nytkin paneeleissa on leveyseroja eivätkä ne tahdo mennä ponttiin. Onneksi ne sentään on käsitelty jo aikaa sitten kesällä kiitos mummon ja papan. Myös paneeleiden laitossa talkooapu on ollut korvaamatonta ja sitä onkin haalittu somekanavia myöten. Lämmin kiitos kaikille mukaan päässeille! Itse isäntä A on painanut pitkää päivää ja yötä aina kun on jaksanut (saisi pimeä tulla aiemmin että pääsee mittomaan laserilla jo varhemmin). Välillä ei ole jaksanut.
Ikkuna- ja oviaukot vaativat tarkkaa mittomista. Talkoissa 66 Arctic Adventures.
Paraikaa kirjoitan tätä sunnuntai-iltapäivänä kofeiinin ja jäätelön voimalla (vauva nukkuu ulkona vaunuissa ja napero pelaa padilla). A:lla on tänään vuorossa tallin takaseinä, jossa keikutaan korkeuksissa. Uutisissa puhuivat Mauri-myrskystä ja melkoinen tuuli siellä onkin. Rouva huokaisee jälleen kerran yläkertaa kohti ettei mitään sattuisi. Syksytuuli pyörittää myös ruskalehtiä ja ne tuovat oman haasteensa jottei niitä menisi levyn ja paneelin väliin homehtumaan. Ehkä iltalenkillä käymme lasten kanssa vielä raksalla tsemppaamassa, ihastelemassa tai lähdemme vähin äänin pois. Riippuu päivän edistymisestä ja raksamiehen mielentilasta.
Pöytäsirkkeli lienee jo hintansa haukkunut.

Lapissa on nyt ennätyshieno ruska, mitä pääsimme lasten kanssa tunturiin ihastelemaan muutama viikko sitten. Huippuseurana meillä oli ihania naisia, jotka tehokaksikkona halusivat olla myös raksa-avuksi ja pesaisivat loppuun ikkunat. Onpahan ainakin kirkkaat lasit keskeneräisessä talossa jos ei muuta!
Nämä lasit, nämä näkymät.
Mauri taitaa viedä ruskalehdet.