Maalari maalasi taloansa

Kesän lämpöennätykset rikottiin

Palkin liimausta

Raksalla on viime viikkona autotallin osalta laitettu päätyvasoja, tehty tellinkejä, käsitelty ja maalattu, siivottu, peitelty ja taapeloitu. Sää lämpeni mutta pahuksen sateet ovat edelleen jatkuneet. Jos jotain hyvää säästä on sanottava niin hyttysiä ei ole ollut melkein ollenkaan. Päärakennuksella raksapojat ovat ahkeroineet ja sen verran olen ollut ymmärtävinäni että aluskate on melkein kokonaan paikallaan. Rakentaminen sisältää kyllä oman termistönsä joka on täyttä hepreaa asiaan vihkiytymättömälle. Tällä viikolla olen sentään oppinut otsa- ja räystäslautojen sekä uros- ja naaraspontin erot. Päätyvasojen merkitys jäi vielä epäselväksi...

Kuisti etenee

Aikaisemmat hirsien käsittelyt olivat vasta alkusoittoa ja täällä viikolla olenkin kunnostautunut maalarina! Jonkinlaiselle epämukavuusvyöhykkeelle astumista on vaatinut sen tunnustaminen että en oikeastaan tiennyt mitään maalin ohentamisesta, pensseleiden huoltamisesta jne. A antoikin minulle luettavaksi Kimaran Hirsirakennuksen maalaustyöohjeet vihon ja iltayön rauhallisena hetkenä kuuliaisesti tentin opuksen. Tarkoituksena oli vetää Valtti pohjustetta laitoihin ja paneeleihin ja sen jälkeen valkoista lautoihin. Mutta itse urakka tuntui etenevän monta päivää tuskastuttavan hitaasti-siis naperon uni- ja pikkukakkosajan verran. Mutta sitten kuin Taivaan lahjana saimme apujoukkoja! SuurKiitos Fred, Antti, Matti, Imppa, Vuokko, Saana, Marko, Luukas ja Ruut.

Valttia paneeleiden pintaan

Joku sanoi minulle viimeisten viikkojen aikana että tämän kesän sinä muistat aina. Ilon ja itkun kyyneleet kuuluvat elämään kun laitetaan itseä likoon ja suurkiitos niin monille kannustaville ja myötäeläneille ystäville. Aika monta kertaa olen todennut että rakentaminen ei sovi minun luonteelle. Se on palkitsevaa kun työn jäljen näkee mutta suunnittelu, pohdiskelu ja pieleen menneen korjaaminen ovat... sanotaan nyt vaikka että aika tuskastuttavaa.

Kyllä me osataan siivota!

Matalalennosta korkeuksiin

Keskiviikkona vuorossa oli kattotuolien ja päätykolmioiden nosto. Vaivalla asetellut pressut läksivät veks vaikka säiden Herra antoi jälleen ropista taivaan täydeltä. Nostoporukka teki todella täyden työpäivän vaativassa säässä korkeuksissa. Erityiskiitos nosturiautokuski Matille! Mutta jo sais olla satamatta. Tämä sään kyttäys ja stressaaminen on tuonut flasbagejä lapsuudesta kun odotettiin heinäpoutaa. Silloin päivän jännittävin hetki oli soitto Maaseudun tulevaisuuden sääpalveluun.

Porataan sähkörasioille paikkoja

Viime viikkoina on vastustanut muunkin kuin sään suhteen. Mutinoita raoista hirsien välissä ja heitoista autotallin ristimitoissa ja -palkissa on kuultu iltaisin ja aamuöisin. A elää täysillä rakentajan arkea ja on jaksanut painaa pitkää päivää kaikki vapaahetket. Rouva on kantanut lautansa taapelista iltapäivisin naperon mentyä mummolaan. Työnkuvaan kuuluu A:n assistenttina toimiminen, siivous ja seinien käsittely sään salliessa.

"Kiipeilypalatsin" tuolit nousee

Olen viime viikkoina tutkinut hirsitalojen sisäkuvia ja makustellut sisäseinien sävyä. Kyllä hirsi vain on kaunista ja monia hienoja ratkaisuja löytyy. Valkovahaa laitamme mutta kuinka peittäväksi? Oranssit mökkiseinät eivät ole nyt haaveissa ja kellastuminen alkaa heti kuten alla olevasta kuvasta näkee. Ulkoseinät on käsitelty homeenestoaineella ja päätykolmioihin ehdin maantasossa melkein kokonaan vetää Tikkurilan pohjusteen. Päälle tulee sävy Karhu puolella pigmentillä. Se on nyt päätetty mutta tavara ei ehtinyt tulla ennen päätyjen paikalleen nostoa. Lämpimästi tervetuloa maalaustalkoisiin...

Kimarapytinki aluillaan. Ja en taida ihan tikkailta maalata noita räystäslautoja.

Tämä sadeasuinen kaksikko tarvitsi vähän piristystä ja kävi hakemassa S marketin laarista herkkuja ja puuhaa iltapäivään.

Taisit syödä kuormasta!

Hirsiä ilimassa

Olen ihastunut. Reissusta palatessa raksalla odotti ensimmäinen lähestulkoon valmis rakennus eli Ekolet huussi. Siellä se jökötti tontin laidalla komeana ja tuli todella tapeeseen, sillä nyt pystytysvaiheessa tontilla häärii ukkoja ja rouvakin pitkää päivää. Sain nimittäin "au pairiksi" tädin näihin ruuhkaviikkoihin. Ja voi tätä vapauden riemua kun saa olla raksalla pitkää päivää! A oli ahkeroinut vessa-asioiden lisäksi myös autotallin kimpussa jossa yksi iso operaatio oli palkin paikoilleen nosto. Kiipeilijä teki sen(kin) tavallaan.

Pintaan on kokeiltu jos jonkinmoista kuullotetta testiksi päärakennusta varten

Autotallin palkin nosto-operaatio

Reilun viikon olemme eläneet pystytyshomman keskellä ja ei tästä ole jännitystä puuttunut. Harrin porukka aloitti työn tiistaina ja jälkeä syntyi nopeaan tahtiin. Mutta sitten Suomen kesä muutti suunnitelmia. Mieliala oli tontin mutavellissä kun kyykistelin autotallin kattotuolien alla kaatosateen piiskatessa tuoretta hirsipintaa ja tuulen repiessä vaivalla suojaksi aseteltuja muoveja. Lohdukkeeksi kysyin neuvoa Googlelta ja laitoin kädet ristiin: lukija voi itse arvata kummasta oli enemmän apua... Onneksi noina päivinä meillä kävi tsemppausporukkaa kylässä jotka jaksoivat valoa toivoa.

Seinää kohoaa

Jaa teimmekin sitten uima-altaan...

Pystytyksen oli määrä jatkua perjantaina klo 6. Kyttäsimme säätä ja A valvoi yötä ottaen suojaukset pois heti sateen varmasti lakattua jotta hirsi ehtisi kuivua edes hiukan. Ja niin päivän kuluessa seinä nousi täyteen korkeuteen ja lauantaina pääsimme pitämään suunnitellut hirsien ulkopinnan käsittelytalkoot Uulalla. Varsinaisen maalauksen ajankohta ja varsinkin millä se tehdään on vaihtunut sen seitsemän kertaa. Ja voin kertoa että rouvalle olisi sopinut jo kuusi eri vaihtoehtoa.

Nimim. niskat hieman jumissa

Nosturiauton kiireiden vuoksi pystytyksessä on nyt viikon tauko ja vuorossa oli jälleen hirsien peittelyoperaatio, koska tämän kesän poutaan ei ole totisesti luottamista. Monet vakuuttelut "kyllä hirsi kuivuu itsestään" olemme toki saaneet kuulla mutta yritetään nyt pelata varman päälle. Peittelyn lisäksi rouvan työnkuvaan kuuluu tietenkin siivousta.

Siinä se kehikko on! Tuliko ovi lukkoon?

Kiipeilijä ja narut solmussa