perjantai 20. huhtikuuta 2018

Muuria rakentamassa

Se piti pientä hurinaa ja veden lorinaa. Ilmeisesti putkistoa pitää vielä ilmailla? Vieressä oli pakko liata käsi lattian tomuun ja kokeilla: "juu, kyllä lämpöä tuntuu!" Hurraa, Nibe hurraa ja pukkaa vihdoin meille maasta lämpöä! Huuli pyöreänä en voi lakata ihmettelemästä että tällainen systeemi toimii. Muistan sen kesäpäivän kun A oli töissä ja kävin jututtamassa maalämpöporareita tontilla ja jännitettiin onnistuuko poraus, ja kuinka syvään pitäisi mennä. On siitä matkaa tultu tähän! Pumpun asennus antoi odottaa itseään ja aikataulu paukkui, mutta jospahan tuo lattia nyt kuivaisi hyvin loppuun saakka. 
Tekninen tila ja maalämpöpumppu.
Tulisijat ja muuri on edistynyt siihen pisteeseen, että seuraavaksi se maalataan ja pitää päättää lopullinen ulkoasu. Luukut on maalattu hopeisiksi, koska eihän tähän nyt mustat sopisi. Hellan jatkeeksi tulee kivitaso leipomispaikaksi ja sen alle laatikostoa. Uunin toiselle puolelle syvennys. Mutta se spesiaali juttu meillä on reissuista kannetut luonnonkivet joiden käyttöä ja sommittelua ympäri muuria on työstetty jo pitkään. On tehty paperille hahmotelmia sijoittelusta, mietitty soveltuvuutta kiipeilyyn, hyödyntämistä peltien aukaisussa, kynttilänalusina jne. A on sahannut ja porannut kivikokoelmaa ja olen käynyt makutuomarina miettimässä sommittelua. Välillä turhautuneena "kaikki käy" mentaliteetilla kun tuntuu että taiteilija vaan viilaa kultaista leikkausta. 
Muuri- harmaa vai valkoinen, siinäpä pulma!
Mallaillaan kiviä. Mistähän teille lukijat kaksi ylintä on tuttuja?!?
Kevätkelit.