Villaa ylle tonttuset!

"Ja niin joulu joutuupi taas pohjolaan..." Raksalla joulu tarkoittaa sitä, että ammattimiehet ovat tavoittamattomissa. Putki- ja sähkömiehet häärivät monena päivänä ennen lomille lähtöä ja myös puhallusvillan laitto keittiö-olohuoneen yläpohjan onteloihin tuli pikaisella aikataululla. Olisi laitettu samalla kertaa kaikkialle mutta muualta puuttui vielä putkia. Huokaus. Raksalla aikatulujen hallinta on välillä ihan mahdotonta.

Arctia Pine toi meille puhallusvillat

Eko"villaa" eli lehtisilppua koneeseen.

Ontelot on kätevä täyttää käyttöullakon puolelta.

Ei taatusti vuoda ullakkoluukku eikä sähköläpiviennt.

A on häärinyt raksalla läpivientien kimpussa yrittäen saada niistä mahdollisimman tiiviitä. Lauhoja ilmoja rukoilemme edelleen jotta sisälle tunkeva pakkanen ei haittaisi muun muassa teippaamista. Jonkun verran seinät jo kyllä eristävät ja tiivistäminen on siis ilmeisesti onnistunut? Vaikka yhden oviaukon edessä on vain 5cm finfoam levy nojollaan ja ulkona on -20, niin sisällä on -5- -8 astetta.

Joulu ja loma otetaan kyllä kiitollisina vastaan. Vaikka nytkin lomasuunnitelmissa mentiin raksaprojekti edellä suo tauko palkkatyöstä enempi väljyyttä elämään esimerkiksi koko perheenä sairastaen... Kerätään voimia yllätysten vuoteen 2018 jolloin luvassa onkin, jos niin suodaan, uusi koti ja uusi perheluku...

Pian tulee PUKKI!

Ei tuule tupaan

Radio alkaa laulaa klo 7 raksalla ja niin on edetty eristystöissä. Raimo ja Antti ovat laittaneet K-raudan ekovillaa seiniin ja siniset höyrynsulkumuovit ovat ilmestyneet kattoon. Päädyimme siis tuohon muoviratkaisuun paperin sijasta seuraavista syistä (A:n teksti): Ilmastoidussa talossa tärkeää on rakenteiden tiiveys. Muovissa teippi pysyy paremmin kiinni, eikä mahdollisia vuotokohtia synny niin helposti. Näin muovi toimii varmasti alipaineisen ilmastoinnin kanssa. Kattoon tulee kuitenkin valkolakattu paneli, joten se siitä katon "hengittävyydestä". Tärkeintä on, että yläpohjan kosteus pääsee tuulettumaan ulos katon tuuletusaukkojen kautta. Ympärillä on kuitenkin massiivisesti hirttä, joka tasaa sisäilman  kosteutta = hengittävyys.  

A teki parin päivän ison työn viikonloppuna tiivistäessään ikkunoita. Ensin villaa talitintin repimien reikien tilkkeeksi, sitten uretaanivaahto, sikaflex ja lopulta millin tarkasti teipit ikkunan pieliin. Nyt ei pitäisi tuulla tupaan!

Olohuoneen maisemat ja keskeneräiset ikkunanpielet.

Aikanaan ajankohtaiseksi tulee sisäseinien hirsi- ja paneelipintojen käsittely. Nyt siihen on vielä matkaa mutta olen lukenut aiheesta yhden jos toisen hirsirakentajan tekstiä. Meidän kesällä pystytetyt hirsiseinäthän ovat jo tummuneet, ja kun viereen laitetaan hirsipaneelia tulee sävyero olemaan melkoinen. Monet kehuvat ratkaisuksi tähän Tremax nimistä (valkaisu)ainetta, joka myös puhdistaa liasta, joten luultavasti sitä käyttämällä säästyisi hiomisen vaivalta.

Ilmeni myös ongelma, että autotallin puoleisen seinän hirsien päälle oli päässyt harmaa home iskemään. Kattotuolien pystytyshän tapahtui sadekelissä. Tilasimme tyyristä Tremaxia kokeeksi ja kappas, se toimi homeentorjunnassa erinomaisesti! Sisälämpötila on kyllä kaukana suositellusta +10 asteesta mutta tällä mennään. 

Raimo ja Antti ekovillan parissa sekä teipit ikkunanpielissä.

Rouvakin yhtenä aamuna siivoamassa ennen palkkatöihin menoa.

Pulmakulma

Rakentaminen on suurelta osin eri vaihtoehtojen pohdintaa. Viime viikkoina raksalla on ollut hiljaisempaa mutta A on tehnyt lujasti aivotyötä. Yksi pohdittava asia on se, laitetaanko yläpohjaan höyrynsulkumuovi vai ilmansulkupaperi. Ammattilaisilta löytyi suosikkinsa ja neuvoa antoi myös facebookin hirsitalon rakentajat ryhmä, jossa tästä aiheesta keskustellaan tasaisin väliajoin. Itse olen pyrkinyt sujuvasti kuuntelemaan ja lievittämään valintojen teon tuskaa satunnaisilla kommenteilla. Välillä humanisti akateemikko vain pohtii että eikö rakennusalaa tutkita tarpeeksi, koska niin monista asioista asiantuntijoidenkin näkemykset menevät ristiin?

Valo tuikkii ikkunasta

Toinen asia mistä täytyy jo tässä vaiheessa tehdä päätöksiä ovat yllättäen valaisimet. A on surffaillut illat ja yöt netissä pohtien ongelmaa joka tulee korotetun sisäkaton kulman jyrkkyydestä. Hirsipaketissa oli suunniteltu matala koolaus, ja kattoon ei tahdo löytyä sellaisia valaisimia jotka mahtuisivat sinne ja kääntyisivät tarpeeksi, jotta valot eivät häikäisisi. Eräänä iltana hampaiden pesun aikaan koettiin heureka-ylämys toisen ison probleeman kanssa, joka aiheutuu siitä että talo ei ole hirttä ylös saakka. Meille ei selvinnyt suunnitteluvaiheessa että seinän paksuus kasvaa hirsipaneelin kohdalla ja tästä tulee mielestämme ruma kulma sisäänpäin korotetun sisäkaton kohdalla. Lisäksi tuulensuojalevyt oli suunniteltu asennettavaksi sisältä päin jokaisen kattotuolin väliin. Tämä aiheutti hurjasti lisätyötä. Jos nyt tekisimme valintoja uudelleen talo tulisi totta kai ylös asti hirttä. Siinä säästäisi rahaa ja aikaa. Mutta ei auta itku markkinoilla tässä vaiheessa. Uusin ratkaisuvaihtoehto on ottaa syvennys hyötykäyttöön ja laittaa sinne pistorasioita ja ledvalonauha, josta saa mukavasti epäsuoraa valoa seinän viereen.

Paneeli alkaa ja siihen tulee syvennys.

 Tällä viikolla meillä aloitti kirvesmieshommissa Äärelän Raimo. A on painanut pitkää päivää aloittaen aamulla seitsemän maissa Raimon kaverina ennen palkkatöihin menoa. Meillä on myös tullut talvikelit ja linnut mokomat ovat hakeneet suojaa autotallista ja repineet eristevilloja. Yksi onneton talitintti jopa lensi talon sisälle ja repi eristeitä joka ikkunan välistä. Pakkaskelit aiheuttavat myös omat haasteensa raksaamiseen. Toivotaan ja rukoillaan että ei tulisi kovia pakkasia ennen kuin saamme lämmöt päälle sisälle.

Piipun päällä valkeaa

Kimara talo ja piippu saa pellit

Napero ja rouva karkasivat lomanviettoon etelään ja johan raksa edistyi viikossa huimaa kyytiä! Keli muuttui talviseksi juuri maanantaina kun muurari-Aki aloitti työnsä (video). Onneksi A teki edellisenä iltana portaat katolle, muuten laastin ja tiilien rahtaaminen lumen liukastamalle katolle ei olisi onnistunut. Tiistaina puhkaistiin reikä kattoon ja toisen rankan työpäivän päätteeksi 6,5 metrin piippu oli muurauksen osalta valmis. Sitten vain soitto Kumpulan Eikalle ja pellit olivat samana päivänä valmiit! A vielä liukasteli kattosillan valmiiksi ja operoi Impan kanssa kattoportaiden kiinnityksen.

Piippu saa ympärilleen takka-leivinuunin ja puuhellan.

A on jo pidemmän aikaa puhunut oman kuormaajan hankkimisesta maa- ja lumitöitä varten. Kaverit ovat kuulemma suositelleet. Maatöistä en ymmärrä tuon taivaallista mutta lumitöihin olin jo asennoitunut kola- ja lapioasein. Hyötyliikuntaa ja raikasta ulkoilmaa- tosin ensi talvena sekä kotona- että raksalla, mutta konstikos näin reippaalta perheeltä. A vaan on vankasti sitä mieltä että minulla ei ole käsitystä urakan kokoluokasta ja niinpä meillä nyt seisoo Avant pienkuormaaja pihassa! Tämä yksilö on tosin käytetty ja vasta kokeilussa meillä. Ensimmäisenä testikertana A ja kottikärryt pesivät ainakin nopeudessa kuormaajan.



Vielä olisi monta asiaa edessä ennen kuin saadaan lämmöt sisälle. Mitä pikemmin sen parempi koska talvi tosiaan näyttää tulevan. Nibe-maalämpöpumppu jo onneksi seisoo verannalla komeana asennusta odottaen.

Avantti testissä (video)



 

Valupäivän kirkas huomen

Pohjan valun valmistelu jatkui metsässä koko kesän maanneiden rautaverkkojen roudausoperaatiolla. Tähän tarvittiin ja saatiin kokoon talkooväkeä mistä iso kiitos verkkoja sisään kantaneille! Sen jälkeen verkot leikattiin, sovitettiin ja solmittiin sopivaan kokoon, ja sunnuntai-iltapäiväksi oli rouvalle varattu oma spesiaalitehtävä: rautaverkkoja kohottavien "korppujen" laitto. Siinä oli avuksi pienet jalat ja näppärät sormet ja toki tämä homma oli tuttua jo autotallin valun yhteydestä. Ärsyttävää hommaa sen sijaan oli havunneulasten yms. orgaanisen aineksen poistaminen verkkojen keskeltä. Hinkkasin ainakin tunnin imurilla lattiaa kunnes sain kuulla ettei sitä nyt ihan noin tarkkaan tarvinnut tehdä! 

Täältä pesee, kiitos Joonatan, Alex ja Fred!

Korppujen laitto ja teknisen tilan putki poikineen

Maanantaina tuli Vesiolli laittamaan lattialämmitysputkia, ja A oli tapansa mukaan aamuneljään valmistelemassa jotta kaikki oli kunnossa. Verkkojen laitto viivästyi suunnitellusta ja siksi taas iski kova deadlinekiire. Olin kuullut ikäviä tarinoita sementin roiskeista seinissä ja kauniit hirsiseinämme suojattiinkin huolellisesti ylös saakka. Siinäkin oli melkoinen teippaus- ja nitomisoperaatio! Yleisesti hirsitalon ongelmakohta on hirren ja sokkelin välinen tiiveys. Pomminvarmana ratkaisuna A ja Antti liimasivat uretaanilla hirren reunaan 2 x 5 cm vahvan finfoam suikaleen. Tämän lisäksi hirttä vasten tuli tietenkin 6 mm vahvuinen sokkelikaista.

Puntin voimalla onnistuu

Valupäivä koitti harmaana mutta mieli oli kirkas: Vihdoinkin sementtiauto seisoi pihassa! Juoksin aamulenkillä ennen töihin menoa katsomaan ja kuvaamaan kuinka "kura" juoksee putkesta ja muurari-Aki poikineen alkavat kovan tasoitushomman. Sementtiä oli niin riittoisasti että A pelasti hyvää tavaraa muotteihin tulevia piharakennelmia varten. Nyt vain toivotaan ja rukoillaan kuivattavia kelejä. Vielä pitäisi piippukin muurata ennen talven tuloa. Mutta onneksi voimme huokaista rankan viikon jälkeen: Valu check!
Miltä työpäivä näyttää pikakelauksena? Käy katsomassa: Valuvideo

Sementtiä putkesta

Styroksinmuruista arkea

Viimeisestä päivityksestä on mennytkin jo aikaa, ja yleisön pyynnöstä rustaan lauantai-illan ratoksi vähän tilannekatsausta ja laitan sisäkuvia. Lattian valun valmistelu on edelleen aiheena ja sitä hommaa vielä riittää. Sepelin pesusta kerroinkin viimeksi ja sen lisäksi vaativaa oli saada pohja korkoon eli tasaiseksi. Tämän jälkeen K-raudasta kannettiin styroksipaketteja monta peräkärryllistä tontille ja eikun niitä laittamaan. Eikä yksi tai kaksi vaan kolme kerrosta! Väliin sähkö- ja putkimiehet käyvät tekemässä omat työnsä. Avuliaisuudesta erityiskiitos Nivan Pertille: Ryhmäkeskus järjestyy mittatilaustyönä. Kiitokset myös Tuomo Ruhalle. Vesiollin uritusvempaimella sähköputkien veto kävi kätevästi.

Radonputket olkkari/makuuhuone

Rälläköintiä

 Pienen valkoisen mujun kanssa onkin eletty jo kohta kuukausi. Se tarttuu vaatteisiin ja kulkeutuu joka paikkaan. Onneksi A on ymmärtänyt yskän ja on osannut huomaavaisesti jättää raksavaatteet ovensuuhun/kylppäriin kotona. Styroksien laitto ei ole pelkkää niiden lätkimistä lattiaan, vaan tarkkaa mittausta, saumojen tiivistystä ja väliin siivousta. Valkoinen muju, urtsukassi eteisessä ja keittiön pöydällä jatkuvasti seilaava epämääräinen pino laskuja, muistilappuja ja ohjevihkoja kertovat että raksa-arkea eletään. Tiivistä sellaista: Napero hoitoon, päivät työssä ja illat A raksalla keskimäärin yhdeksään. Me naperon kanssa olemme huoltojoukot ja pidämme kodin pystyssä. Viikonloput samalla tavalla paitsi että A on aamusta iltaan raksalla. Muutaman kerran on hetkeksi vaihdettu rooleja jotta napero näkisi isäänsäkin ja olen päässyt imuroimaan oman kodin lattiaa. Kyllä siitä fiilikset saa kun oikein yrittää!

Putket roilotettu tekniseen tilaan

Olkkarin korotettu sisäkatto

"Milloinkas te muutatte?" On viaton kysymys johon saa usein tässä tilanteessa vastata. Sanomme aina että ensi kesänä mikä onkin tavoitteena. Aamuyön tunteina ja väsymyksen keskellä usko sen päivän näkemiseen on vain koetuksella. Niin monta asiaa on vielä ennen sitä ja budjetti siinä mallissa ettei lisätyövoimaa voi kovin reteästi palkata. Mutta päivä, asia ja hetki kerrallaan.

Raksavuoden päivän sana jääkaapin ovessa

Meidän piparkakkutalo

Jokos teille pian muutetaan? No, sisällä näyttää tältä: pohjalla on soraa ja sitä valmistellaan siihen kuntoon että päästään lattiaa valamaan. A otti virkavapaata yhden päivän jotta pääsi putkimiehelle avuksi. Työmiehillä on muuten ihan hyvä hinta: kannattavampaa on jäädä itse pois töistä kuin palkata ammattimies. Keittiön kohdalla tuli ylläri: pohjapiirustukseen oli jäänyt vanhojen keittiösuunnitelmien merkinnät eikä uusien suunnitelmien mitat olleet kuin summittaiset. Tarkkoja mittoja ei ehditty hakemaan kun työmiehet olivat jo lapion varressa. Toivottavasti siinä tiskikoneessa on pitkät putket jos nuo ei nyt ihan kohdilleen menneetkään...


Porstuan puoli

Harrin pystytysporukka on saanut työnsä valmiiksi ja ulkomaalaukset saimme siis urakoitua varsin hyvälle tolalle. Kuullote on laitettu yhden kerran ja suurin osa valkoisista kahteen kertaan. Ehkä ensi kesänä sitten se toinen kerta, mutta juuri nyt ei jaksa ajatella sinne saakka. Etupihalta näkyy ikkunat tuleviin makkareihin ja työhuoneeseen. Takapihan puolella puolestaan on saunan kapea ikkuna, keittiön ikkuna keskellä ja olohuoneen ja "jumppahuoneen" ikkunat seuraavina. Kodinhoitohuoneen ovi puuttuu koska siinä oli väärä kätisyys ja siihen tuleekin uusi talotoimittajalta.

Takapihan puoli

A:lle puhdas sisäilma on ensiarvoisen tärkeä asia homeelle altistumisen vuoksi. Hyvästä pohjan suojauksesta huolimatta sepeliin pääsi homehtuvaa eloperäistä ainesta. Isäntä kaiveli ja imuroi talon pohjaa pari työpäivää ja löysi myös sepelin mukana tulleita jo lahonneita oksan ja risun kappaleita. Seuraavaksi vuorossa oli sepelin pesu, koska kapillaarikatkossa ei saisi olla mukana hiekkaa, ja mukana oleva hieno hiekka voi tukkia ilmakierron. Tällöin mahdollinen radon, kosteus ja homehöyryt eivät pääse poistumaan putkiin.

Työmiehet soran pesussa

"Kiipeilypalatsin" kimpussa ovat hääränneet Mobergin veljekset eli Arctia-Pine Oy. Tarkoitus oli tehdä tämä vaihe itse mutta käytettävissä oleva aika ja voimavarat eivät nyt kerta kaikkiaan kohdanneet. Levyt on seinissä ja pian kai paneeliakin. Näiden paneelien käsittely taitaa jäädä ensi kevääseen, koska on sen verran syksyiset kelit jo tulleet. Rouva kävi naperon kanssa tarkastelemassa tilannetta pitkästä aikaa. Nyt emme ole joka ilta raksalla olleet, koska siivousta tai muuta lapsen kanssa duunailtavaa ei ole niin ollut.

Napero: "Siellä on pimeää!"

Oman katon alla

Viime viikot on vietetty jossain ihan muualla kuin koneen ääressä joten viimeisestä postauksesta on vierähtänyt hieman enemmän aikaa. Mutta paljon on tapahtunutkin: Saimme lopulta katon päälle! Maalausverstas oli siirretty talon sisälle jo jokin aika sitten, kun aluskate oli osittain päällä, ja tällöin sai pelätä sadekuuroa joka yllättää juuri kuivamaan asetellut laudat. Ensimmäiset pisarat peltiin niiden alla suojassa sai siis lähes onnenkyyneleet silmiin! Pojille tosin sadekuuro tuotti haasteita. Peltien laiton jälkeen taloon saatiin räystäslaudat kiinni ja paneelit tuohon seinän jatkeeksi. A on hiukan marissut sitä ettei laitettu hirsiseinää ylös asti, mutta tällä mennään nyt.

Tero ja Jouni työssä

Juuri nyt tuntuu että nämä maalaustalkoot ovat ikuiset. Aina löytyy uusia snyykilautoja tai mitä lie koristelistoja jotka odottaa käsittelyä. Ensin Valtti pohjuste ja sitten kaksi ohutta kerrosta maalia. Sadetutkien ja ilman kosteusprosentin jatkuva kyttäys vain jatkuu. Ilman talkooapua tämä homma olisi paljon huonommassa jamassa. Eräänkin kerran huokailin kädet ristissä että mistä saataisiin se armeija joka tämän päivän urakkaan tarvittaisiin. Mutta sitten pihaan karautti tehonelikko Elli, Linda, Enni ja Aava ja etuseinä tuli maalattua! Kiitos myös Niklakselle avusta. Mutta on tässä vain hommaa. Seuraavaksi alkaa lattian valun valmistelu ja sen valmistuttua toivottavasti voisi hiukan hengähtää ja viettää vaikka vapaaillan-voisiko...? Todella tiiviisti kaikki vapaa-aika kuluu raksalla, edelleen. Tämä viikko on myös totuteltu uudenlaiseen arkeen kun työt ja naperon päivähoito alkoivat. Hilla-aikakin on kuumimmillaan päällä mutta kaikeksi onneksi mummon ja papan jalka on noussut jänkhällä niin hienosti että nuorelle perheellekin on riittänyt antimia. Nam!

Samuel urakoi meillä yötä myöten, kiitos!

Kuultoa pintaan naisvoimin!

Maalari maalasi taloansa

Kesän lämpöennätykset rikottiin

Palkin liimausta

Raksalla on viime viikkona autotallin osalta laitettu päätyvasoja, tehty tellinkejä, käsitelty ja maalattu, siivottu, peitelty ja taapeloitu. Sää lämpeni mutta pahuksen sateet ovat edelleen jatkuneet. Jos jotain hyvää säästä on sanottava niin hyttysiä ei ole ollut melkein ollenkaan. Päärakennuksella raksapojat ovat ahkeroineet ja sen verran olen ollut ymmärtävinäni että aluskate on melkein kokonaan paikallaan. Rakentaminen sisältää kyllä oman termistönsä joka on täyttä hepreaa asiaan vihkiytymättömälle. Tällä viikolla olen sentään oppinut otsa- ja räystäslautojen sekä uros- ja naaraspontin erot. Päätyvasojen merkitys jäi vielä epäselväksi...

Kuisti etenee

Aikaisemmat hirsien käsittelyt olivat vasta alkusoittoa ja täällä viikolla olenkin kunnostautunut maalarina! Jonkinlaiselle epämukavuusvyöhykkeelle astumista on vaatinut sen tunnustaminen että en oikeastaan tiennyt mitään maalin ohentamisesta, pensseleiden huoltamisesta jne. A antoikin minulle luettavaksi Kimaran Hirsirakennuksen maalaustyöohjeet vihon ja iltayön rauhallisena hetkenä kuuliaisesti tentin opuksen. Tarkoituksena oli vetää Valtti pohjustetta laitoihin ja paneeleihin ja sen jälkeen valkoista lautoihin. Mutta itse urakka tuntui etenevän monta päivää tuskastuttavan hitaasti-siis naperon uni- ja pikkukakkosajan verran. Mutta sitten kuin Taivaan lahjana saimme apujoukkoja! SuurKiitos Fred, Antti, Matti, Imppa, Vuokko, Saana, Marko, Luukas ja Ruut.

Valttia paneeleiden pintaan

Joku sanoi minulle viimeisten viikkojen aikana että tämän kesän sinä muistat aina. Ilon ja itkun kyyneleet kuuluvat elämään kun laitetaan itseä likoon ja suurkiitos niin monille kannustaville ja myötäeläneille ystäville. Aika monta kertaa olen todennut että rakentaminen ei sovi minun luonteelle. Se on palkitsevaa kun työn jäljen näkee mutta suunnittelu, pohdiskelu ja pieleen menneen korjaaminen ovat... sanotaan nyt vaikka että aika tuskastuttavaa.

Kyllä me osataan siivota!

Matalalennosta korkeuksiin

Keskiviikkona vuorossa oli kattotuolien ja päätykolmioiden nosto. Vaivalla asetellut pressut läksivät veks vaikka säiden Herra antoi jälleen ropista taivaan täydeltä. Nostoporukka teki todella täyden työpäivän vaativassa säässä korkeuksissa. Erityiskiitos nosturiautokuski Matille! Mutta jo sais olla satamatta. Tämä sään kyttäys ja stressaaminen on tuonut flasbagejä lapsuudesta kun odotettiin heinäpoutaa. Silloin päivän jännittävin hetki oli soitto Maaseudun tulevaisuuden sääpalveluun.

Porataan sähkörasioille paikkoja

Viime viikkoina on vastustanut muunkin kuin sään suhteen. Mutinoita raoista hirsien välissä ja heitoista autotallin ristimitoissa ja -palkissa on kuultu iltaisin ja aamuöisin. A elää täysillä rakentajan arkea ja on jaksanut painaa pitkää päivää kaikki vapaahetket. Rouva on kantanut lautansa taapelista iltapäivisin naperon mentyä mummolaan. Työnkuvaan kuuluu A:n assistenttina toimiminen, siivous ja seinien käsittely sään salliessa.

"Kiipeilypalatsin" tuolit nousee

Olen viime viikkoina tutkinut hirsitalojen sisäkuvia ja makustellut sisäseinien sävyä. Kyllä hirsi vain on kaunista ja monia hienoja ratkaisuja löytyy. Valkovahaa laitamme mutta kuinka peittäväksi? Oranssit mökkiseinät eivät ole nyt haaveissa ja kellastuminen alkaa heti kuten alla olevasta kuvasta näkee. Ulkoseinät on käsitelty homeenestoaineella ja päätykolmioihin ehdin maantasossa melkein kokonaan vetää Tikkurilan pohjusteen. Päälle tulee sävy Karhu puolella pigmentillä. Se on nyt päätetty mutta tavara ei ehtinyt tulla ennen päätyjen paikalleen nostoa. Lämpimästi tervetuloa maalaustalkoisiin...

Kimarapytinki aluillaan. Ja en taida ihan tikkailta maalata noita räystäslautoja.

Tämä sadeasuinen kaksikko tarvitsi vähän piristystä ja kävi hakemassa S marketin laarista herkkuja ja puuhaa iltapäivään.

Taisit syödä kuormasta!

Hirsiä ilimassa

Olen ihastunut. Reissusta palatessa raksalla odotti ensimmäinen lähestulkoon valmis rakennus eli Ekolet huussi. Siellä se jökötti tontin laidalla komeana ja tuli todella tapeeseen, sillä nyt pystytysvaiheessa tontilla häärii ukkoja ja rouvakin pitkää päivää. Sain nimittäin "au pairiksi" tädin näihin ruuhkaviikkoihin. Ja voi tätä vapauden riemua kun saa olla raksalla pitkää päivää! A oli ahkeroinut vessa-asioiden lisäksi myös autotallin kimpussa jossa yksi iso operaatio oli palkin paikoilleen nosto. Kiipeilijä teki sen(kin) tavallaan.

Pintaan on kokeiltu jos jonkinmoista kuullotetta testiksi päärakennusta varten

Autotallin palkin nosto-operaatio

Reilun viikon olemme eläneet pystytyshomman keskellä ja ei tästä ole jännitystä puuttunut. Harrin porukka aloitti työn tiistaina ja jälkeä syntyi nopeaan tahtiin. Mutta sitten Suomen kesä muutti suunnitelmia. Mieliala oli tontin mutavellissä kun kyykistelin autotallin kattotuolien alla kaatosateen piiskatessa tuoretta hirsipintaa ja tuulen repiessä vaivalla suojaksi aseteltuja muoveja. Lohdukkeeksi kysyin neuvoa Googlelta ja laitoin kädet ristiin: lukija voi itse arvata kummasta oli enemmän apua... Onneksi noina päivinä meillä kävi tsemppausporukkaa kylässä jotka jaksoivat valoa toivoa.

Seinää kohoaa

Jaa teimmekin sitten uima-altaan...

Pystytyksen oli määrä jatkua perjantaina klo 6. Kyttäsimme säätä ja A valvoi yötä ottaen suojaukset pois heti sateen varmasti lakattua jotta hirsi ehtisi kuivua edes hiukan. Ja niin päivän kuluessa seinä nousi täyteen korkeuteen ja lauantaina pääsimme pitämään suunnitellut hirsien ulkopinnan käsittelytalkoot Uulalla. Varsinaisen maalauksen ajankohta ja varsinkin millä se tehdään on vaihtunut sen seitsemän kertaa. Ja voin kertoa että rouvalle olisi sopinut jo kuusi eri vaihtoehtoa.

Nimim. niskat hieman jumissa

Nosturiauton kiireiden vuoksi pystytyksessä on nyt viikon tauko ja vuorossa oli jälleen hirsien peittelyoperaatio, koska tämän kesän poutaan ei ole totisesti luottamista. Monet vakuuttelut "kyllä hirsi kuivuu itsestään" olemme toki saaneet kuulla mutta yritetään nyt pelata varman päälle. Peittelyn lisäksi rouvan työnkuvaan kuuluu tietenkin siivousta.

Siinä se kehikko on! Tuliko ovi lukkoon?

Kiipeilijä ja narut solmussa

Hengettären työkalut

Kesän alkuun otin asiakseni pyytää tarjouksia kodinkoneista. Olen toki vieraisilla käyttänyt tiskikonetta, induktioliettä tai kiertoilmauunia mutta ihan kylmiltään hyppäsin pyrolyysiuunien, kuivaavien pesukoneiden ja älyjääkaappien maailmaan. Ja kyllä markkinoijat osaavat työnsä: Hetken olin jo hankkimassa erittäin hellävaraisesti höyryllä lohet kypsentävän, kaikki kasvisten ravintoaineet säilyttävän ja leivän pinnan rapeaksi suihkuttavan ihmeuunin. Tavallinen uunihan korventaa lohen kuivaksi, pistää paistit piloille ja sitä mokomaa pitää vielä vahtia, toisin kuin automaattisen paistolämpömittarin uuneissa jotka tietenkin myös puhdistavat itse itsensä!



Boschin jääkaappipakastin yhdistelmää x 2?

Jääkaapin ja pakastimen kanssa olen pohtinut sellaista ratkaisua, että vierekkäin tulisi kaksi identtistä jääkaappipakastinta. Meillä on jo olemassa arkkupakastin joka tulee autotallin varastoon. Se ei kuitenkaan tällaisille marjarohmuille syksyisin riitä ollenkaan, ja kaksi jääkaappia mahdollistaisi sen, että toisen voisi säätää kylmemmälle lihaa ja kalaa varten. Keväällä sitten voisi toisen pakastimen ottaa pois käytöstä kun marjat ja riekot on syöty. Kuivaavia pyykkikoneita olen kuullut kilvan haukuttavan ja tähän tietoon meille ei olisi tulossa myöskään kuivausrumpua vaan kuivaus"komero" kodinhoitohuoneeseen. Komero on tehokkaalla lattialämmityksellä ja ilmanvaihdolla tehty tila, jossa voisi kuivattaa niiden sukkien, lakanoiden ja kurahaalareiden lisäksi kalastusverkot, kiipeilyköydet, teltan jne.  


Kumpaa tänään: lohi- vai lihalaatikkoa?

Olemme nyt naperon kanssa kaksin mummolareissulla, joten tuoreet raksakuvat jäivät tästä postauksesta uupumaan. A kuitenkin ahkeroi täyttä häkää koska autotalli pitäisi saada pystyyn ennen ensi viikon keskiviikkoa jolloin on suuri päivä: päärakennuksen toimitus! Mekin olemme silloin kotona valmiina maalausurakkaan. Ennen lähtöään kodin hengetär valmisti toistakymmentä annosta pakkaseen ehkäisemään grillimässäyksiä. Ihan sillä tavallisella mutta tulisella 80-luvun uunilla.

Pottailua rusinapalkalla

Punainen vai ruskea tupa?

Äänestä suosikkisi!

A on viime viikkoina muistutellut että se talon ulkoväri pitäisi valita. En ole oikein syttynyt asialle koska tuntuu niin epätodelliselta valita väriä talolle josta ei ole pystyssä vielä seinääkään. Autotallista on kuitenkin jo kaksi seinän runkoa pystyssä ja sen + huussin seinät pitäisi maalata pikapuoliin. Yksi iltamyöhä sitten tihrustimme silmät puoliummessa värikarttoja. Aika hyvin värimaku menee meillä yksiin mutta varmuuden varaksi päädyimme hakemaan neljä eri koepurkkia kuullotetta. Samalla otimme koepurkin mansikoita maksavaa sisäpaneeleihin tulevaa vahaa jolla voin sitten sivellä huussin seiniä ja kokeilla montako kerrosta näyttää sopivalta. Se viime viikolla shoppailtu ekohuussi tosiaan tuli, ja pian ostan raksalle oman potan kuivaksi opettelevalle naperolle!

Autotallin seinä nousee miesvoimalla

Viime viikolla meillä tuli yllätysvieraita: maalämpökaivojen poraajat etuajassa. Heti suunnitteluvaiheessa oli selvää, että hankimme tuon ekologisen ja taloudellisen lämmitysmuodon. Perustaessa se on vain aika hinnakas. Keväällä bongasin lehdistä ja jopa kaupan ilmoitustaululta kaivonporaajien mainoksia ja lähetimme tarjouspyyntöjä. Homma kuulosti melko jännittävältä koska joka paikkaan poraus ei onnistu ja hinnoittelu menee porattujen metrien mukaan. Asia jätettiin Herran huomaan ja kas, kallio tuli vastaan jo reilussa 20 metrissä, hurraa!

Maalämpöporarit

Naperon kanssa kurvaamme edelleen päivittäin polkupyörällä raksalle. Joskus jotain pientä tekemään mutta useimmiten tutkimusmatkailemaan ja fiilistelemään. Veden läheisyys tulee varmasti aiheuttamaan lapsiperheessä huolta mutta en jaksa sitä vielä miettiä.

Oman rannan rentukat