Rautapari

Rautapari
Näytetään tekstit, joissa on tunniste pohjanvalu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste pohjanvalu. Näytä kaikki tekstit

lauantai 16. syyskuuta 2017

Styroksinmuruista arkea

Viimeisestä päivityksestä on mennytkin jo aikaa, ja yleisön pyynnöstä rustaan lauantai-illan ratoksi vähän tilannekatsausta ja laitan sisäkuvia. Lattian valun valmistelu on edelleen aiheena ja sitä hommaa vielä riittää. Sepelin pesusta kerroinkin viimeksi ja sen lisäksi vaativaa oli saada pohja korkoon eli tasaiseksi. Tämän jälkeen K-raudasta kannettiin styroksipaketteja monta peräkärryllistä tontille ja eikun niitä laittamaan. Eikä yksi tai kaksi vaan kolme kerrosta! Väliin sähkö- ja putkimiehet käyvät tekemässä omat työnsä. Avuliaisuudesta erityiskiitos Nivan Pertille: Ryhmäkeskus järjestyy mittatilaustyönä. Kiitokset myös Tuomo Ruhalle. Vesiollin uritusvempaimella sähköputkien veto kävi kätevästi.
Radonputket olkkari/makuuhuone
Rälläköintiä
 Pienen valkoisen mujun kanssa onkin eletty jo kohta kuukausi. Se tarttuu vaatteisiin ja kulkeutuu joka paikkaan. Onneksi A on ymmärtänyt yskän ja on osannut huomaavaisesti jättää raksavaatteet ovensuuhun/kylppäriin kotona. Styroksien laitto ei ole pelkkää niiden lätkimistä lattiaan, vaan tarkkaa mittausta, saumojen tiivistystä ja väliin siivousta. Valkoinen muju, urtsukassi eteisessä ja keittiön pöydällä jatkuvasti seilaava epämääräinen pino laskuja, muistilappuja ja ohjevihkoja kertovat että raksa-arkea eletään. Tiivistä sellaista: Napero hoitoon, päivät työssä ja illat A raksalla keskimäärin yhdeksään. Me naperon kanssa olemme huoltojoukot ja pidämme kodin pystyssä. Viikonloput samalla tavalla paitsi että A on aamusta iltaan raksalla. Muutaman kerran on hetkeksi vaihdettu rooleja jotta napero näkisi isäänsäkin ja olen päässyt imuroimaan oman kodin lattiaa. Kyllä siitä fiilikset saa kun oikein yrittää!
Putket roilotettu tekniseen tilaan
Olkkarin korotettu sisäkatto
"Milloinkas te muutatte?" On viaton kysymys johon saa usein tässä tilanteessa vastata. Sanomme aina että ensi kesänä mikä onkin tavoitteena. Aamuyön tunteina ja väsymyksen keskellä usko sen päivän näkemiseen on vain koetuksella. Niin monta asiaa on vielä ennen sitä ja budjetti siinä mallissa ettei lisätyövoimaa voi kovin reteästi palkata. Mutta päivä, asia ja hetki kerrallaan.
Raksavuoden päivän sana jääkaapin ovessa

torstai 24. elokuuta 2017

Meidän piparkakkutalo

Jokos teille pian muutetaan? No, sisällä näyttää tältä: pohjalla on soraa ja sitä valmistellaan siihen kuntoon että päästään lattiaa valamaan. A otti virkavapaata yhden päivän jotta pääsi putkimiehelle avuksi. Työmiehillä on muuten ihan hyvä hinta: kannattavampaa on jäädä itse pois töistä kuin palkata ammattimies. Keittiön kohdalla tuli ylläri: pohjapiirustukseen oli jäänyt vanhojen keittiösuunnitelmien merkinnät eikä uusien suunnitelmien mitat olleet kuin summittaiset. Tarkkoja mittoja ei ehditty hakemaan kun työmiehet olivat jo lapion varressa. Toivottavasti siinä tiskikoneessa on pitkät putket jos nuo ei nyt ihan kohdilleen menneetkään...

Porstuan puoli
Harrin pystytysporukka on saanut työnsä valmiiksi ja ulkomaalaukset saimme siis urakoitua varsin hyvälle tolalle. Kuullote on laitettu yhden kerran ja suurin osa valkoisista kahteen kertaan. Ehkä ensi kesänä sitten se toinen kerta, mutta juuri nyt ei jaksa ajatella sinne saakka. Etupihalta näkyy ikkunat tuleviin makkareihin ja työhuoneeseen. Takapihan puolella puolestaan on saunan kapea ikkuna, keittiön ikkuna keskellä ja olohuoneen ja "jumppahuoneen" ikkunat seuraavina. Kodinhoitohuoneen ovi puuttuu koska siinä oli väärä kätisyys ja siihen tuleekin uusi talotoimittajalta.
Takapihan puoli
A:lle puhdas sisäilma on ensiarvoisen tärkeä asia homeelle altistumisen vuoksi. Hyvästä pohjan suojauksesta huolimatta sepeliin pääsi homehtuvaa eloperäistä ainesta. Isäntä kaiveli ja imuroi talon pohjaa pari työpäivää ja löysi myös sepelin mukana tulleita jo lahonneita oksan ja risun kappaleita. Seuraavaksi vuorossa oli sepelin pesu, koska kapillaarikatkossa ei saisi olla mukana hiekkaa, ja mukana oleva hieno hiekka voi tukkia ilmakierron. Tällöin mahdollinen radon, kosteus ja homehöyryt eivät pääse poistumaan putkiin.
Työmiehet soran pesussa
"Kiipeilypalatsin" kimpussa ovat hääränneet Mobergin veljekset eli Arctia-Pine Oy. Tarkoitus oli tehdä tämä vaihe itse mutta käytettävissä oleva aika ja voimavarat eivät nyt kerta kaikkiaan kohdanneet. Levyt on seinissä ja pian kai paneeliakin. Näiden paneelien käsittely taitaa jäädä ensi kevääseen, koska on sen verran syksyiset kelit jo tulleet. Rouva kävi naperon kanssa tarkastelemassa tilannetta pitkästä aikaa. Nyt emme ole joka ilta raksalla olleet, koska siivousta tai muuta lapsen kanssa duunailtavaa ei ole niin ollut.

Napero: "Siellä on pimeää!"

sunnuntai 13. elokuuta 2017

Oman katon alla

Viime viikot on vietetty jossain ihan muualla kuin koneen ääressä joten viimeisestä postauksesta on vierähtänyt hieman enemmän aikaa. Mutta paljon on tapahtunutkin: Saimme lopulta katon päälle! Maalausverstas oli siirretty talon sisälle jo jokin aika sitten, kun aluskate oli osittain päällä, ja tällöin sai pelätä sadekuuroa joka yllättää juuri kuivamaan asetellut laudat. Ensimmäiset pisarat peltiin niiden alla suojassa sai siis lähes onnenkyyneleet silmiin! Pojille tosin sadekuuro tuotti haasteita. Peltien laiton jälkeen taloon saatiin räystäslaudat kiinni ja paneelit tuohon seinän jatkeeksi. A on hiukan marissut sitä ettei laitettu hirsiseinää ylös asti, mutta tällä mennään nyt.

Tero ja Jouni työssä
Juuri nyt tuntuu että nämä maalaustalkoot ovat ikuiset. Aina löytyy uusia snyykilautoja tai mitä lie koristelistoja jotka odottaa käsittelyä. Ensin Valtti pohjuste ja sitten kaksi ohutta kerrosta maalia. Sadetutkien ja ilman kosteusprosentin jatkuva kyttäys vain jatkuu. Ilman talkooapua tämä homma olisi paljon huonommassa jamassa. Eräänkin kerran huokailin kädet ristissä että mistä saataisiin se armeija joka tämän päivän urakkaan tarvittaisiin. Mutta sitten pihaan karautti tehonelikko Elli, Linda, Enni ja Aava ja etuseinä tuli maalattua! Kiitos myös Niklakselle avusta. Mutta on tässä vain hommaa. Seuraavaksi alkaa lattian valun valmistelu ja sen valmistuttua toivottavasti voisi hiukan hengähtää ja viettää vaikka vapaaillan-voisiko...? Todella tiiviisti kaikki vapaa-aika kuluu raksalla, edelleen. Tämä viikko on myös totuteltu uudenlaiseen arkeen kun työt ja naperon päivähoito alkoivat. Hilla-aikakin on kuumimmillaan päällä mutta kaikeksi onneksi mummon ja papan jalka on noussut jänkhällä niin hienosti että nuorelle perheellekin on riittänyt antimia. Nam!

Samuel urakoi meillä yötä myöten, kiitos!

Kuultoa pintaan naisvoimin!

torstai 8. kesäkuuta 2017

Et voi tehdä taloasi hiekalle...

Pohjat kuntoon
Toukokuun viimeiset viikot jatkuivat raksalla autotallin perustusten parissa. Valoisat yöt ja A:n  lähestyvä töihin paluu saivat hippulat vinkumaan tasaiseen tahtiin yli puolen yön. Puheissa (silloin kun vilaukselta näimme) vilahteli tarinoita sopivasta sepelimäärästä, raadonputkien tärkeydestä, tasaushiekasta ja kaadoista. Amatöörirakentajaa tuntui riepovan erityisesti se, että lähes joka työvaiheen toteutuksesta tuntui olevan sen seitsemän mielipidettä. Sovitteluyritykset tyylillä "ehkä asiat voi tehdä monella tavalla oikein" eivät tuottaneet tulosta ja tiedonlähteitä kaivettiin milloin mistäkin.
Ammattimiesten styroksinlevitystä

Amatööri ja styroksit
Styroksia tuli 20 cm ja sitä haettiin K -raudasta PALJON. Sen laittoa ryyditti varsinaiset suvikelit: muruset ja taivaalta tuleva tavara muistutti kovasti toisiaan päivästä toiseen. Kotona imuroitiin joka päivä, koska tuo höttö oli juurikin samanlaista kuin tekonurmen mujunen joka myös saa rouvan paineet koholle. Raudoituksessa pääsin myös avuksi: rautoja kohottamaan tarvittiin "korppuja" joita appiukon kanssa kiinnittelimme erään illan. Samaan aikaan itse rakentaja draamaili autotallin ajoluiskan kanssa jossa taittiin tarvita parikin yritystä ja erehdystä.

Vesi Ollin ripeää toimintaa
Sitten Suuri päivä eli valupäivä oli tulossa! Rouva ohjeistettiin keräämään neulaset ja muut kakat edellisenä iltana valun tieltä ja aamulla taas tuomaan kahvit ja pullat työmiehille mielen ja ruumiin virkistykseksi. Kesän ensimmäinen lämmin päivä vaan oli huono keli valun kannalta, ja muurari Aki Pikkuhookana sekä kumppanit saivat levittää hiki hatussa laastia. Ehdin jo ennenaikaisesti iloita tulevasta valunkuivatustauosta raksaamisessa ja hääpäiväreissusta, mutta ei, näillä keleillä laastia täytyykin sitten kastella! Nyt Suvivirren soitua tuntien määrä tuntuu lisääntyneen huimasti vuorokaudessa ja mielellään tekisi enemmänkin raksan eteen. Napero vain on turhan innokas laastinsekoittajakaveri. No, ainahan voimme maksaa laskuja ja shoppailla huusseja.