lauantai 12. joulukuuta 2015

Muistorikasta joulua 2015!

Vuosi sitten maisemat vaihtuivat tiuhaan ja elämyksiä sateli liukuhihnalta. Edellisen postauksen reissukoostevideoita katsellessa tuntuu aivan uskomattomalta, että mitä kaikkea pääsimme kokemaan ja näkemään. Jouluylläri kasvoi mahassa eikä vielä osattu aavistaakaan, millaisten mullistusten ovella oltiin. Rouva palasi keväällä hetkeksi työhön ja A nautiskeli viimeisistä vapaan hetkistä. Kaunis ajatukseni oli, että beben synnyttyä muun muassa jatkan tämän blogin pitoa, reissaamme ja puuhastelemme lähes entiseen malliin kolmikkona.

Boulderointiretkellä kevätauringossa
Noh, totuus ajankulun uudenlaisesta tahdista valkeni kyllä nopeasti, ja nyt meillä keskitytään perusasioihin. Elämyksiä tuottaa muskarin ja perhekerhon ohella satunnaiset pikku retket: kesällä rouva marjasti bebe kantorepussa tai riippumatossa A:n kiipeillessä ja syksyllä oltiin metsällä yhdessä.

Bebe nukkuu karhuilta ja hyttysiltä turvassa

Metsällä
Tulikos niskakakat...
Telttayöt ovat toistaiseksi jääneet kolmikkona yhteen. Yöt ovat beben kanssa se rankin osuus hommaa, joten yhtään extrahaastetta ei niihin ole vielä kaivannut. Ihan alkuvaiheessa dramatiikkaa kuvioon toi rouvan äkillinen sairastuminen. Kaulaan noussut paise piti leikata ja sitä varten hormoonihöyryinen mamma kiidätettiin yli 300 km päähän sairaalaan viikoksi. Onneksi A hoiti kotihomman mallikkaasti ja isätytär-suhde pääsi täyteen kukoistukseen tuona aikana.


Ekan kerran isän sylissä




Meille siis kuuluu vauvaperheen arkea, johon kuuluu erinäisiä sormiruokailukokeiluja, mammakavereiden kanssa vaunulenkkejä ja aamupilatesta A:n ahkeroidessa toisaalla. Bebe tapaileekin jo ylävartalon kiertoja minkä konttailuilta ehtii. Rouva viettää tätä lapsentahtista eloa kotona vielä kevään ja sitten todennäköisesti vaihdamme osia A:n kanssa. 
Vauvauinti maistui Oulun Edenissä
Jumppahetki mummolassa


"Minä olen ihme, suuri ihme, ja kiitän Sinua siitä." Psalmi 139:14.
 Kulunut vuosi on ollut ihmeitä ja seikkailua täynnä. Paljon enemmän kuin olen osannut haaveillakaan. Mitähän vuosi 2016 tuokaan tullessaan?



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti