Paneelit ponttiin

Kevät on ollut jännittävää aikaa raksalla. Ensin pelättiin minkä tavarakuorman päälle rytisee katon lumikuorma. Sitten piha muuttui ensin sohjo- ja sitten "juoksuhiekka"-ansaksi, johon kerran olin vähällä jäädä auton kanssa kiinni. Sen jälkeen autot jätettiinkin aina tielle kovalle maalle. Sitten ennätystulvat eivät yltäneet huussille asti (-1,5m),  mutta korkeaksi rantuus nousi. Sisällä pirtissä tammikuun -10 asteessa kärvistely on vaihtunut hien virtaukseen. "Ihanasti valoa antavat" eteläpuolen ikkunat lämmittävät raksamiesten selät, kun he kiikkuvat tellingeillä korkeuksissa hakkaamassa paneeleita ponttiin. Ja ponttiin ne menivät, joten pintakäsittely ennen asennusta kannatti!

Pitkää pätkää

"Turvatellingit"

Sävyero 2x Tremax-hirsi vs  2x Tremax ja kerran Auro (10%) käsitelty paneeli.

Väliseinät valmistuu.

Nyt ovat väliseinät hyvää vauhtia valmistumassa. Johan tuvan tilan tuntu alkoi vähentyä kun rungot saatiin pystyyn. Samalla rouvallekin alkoi hahmottua huoneiden mittasuhteet. A:n hommat ovat olleet moninaiset: Sähkötarvikkeiden tilaus venyy ja paukkuu ja iltaisin keskustellaan jälleen kerran siitä, tarvitseeko saunaan lauteiden alle siivousvalon vai riittääkö valoksi kattoon valokuidulla toteutettava pohjoisen pallonpuoliskon joulun 2018 taivas. Kiuas on ostettu, kiinteistöveron määrä tarkistettu, Tremax- ja Aurokäsittelyjä jatkettu, takan korvausilmaräppänän läpivientejä porattu, tellinkejä rakennettu, siivottu... ja joskus ehditty hetken halata vaimoa, ihmetellä muurahaisia esikoisen kanssa ja vauvantuoksua kuopuksen kanssa. Imppa-pappa on myös ollut isoksi avuksi koloja veistämässä.

Talotoimittajan kanssa on samalla käyty neuvotteluja mm. hirsien rako-ongelman ratkaisemiseksi. (ks. Onko jokin mennyt pieleen? -Teksti). Heidän mukaansa raot hirsien välissä olisi pitänyt huomata pystytysvaiheessa ja reklamoida uudet hirret. Pienen hinnanalennuksen loppulaskuun saimme ja muuta tavaraa reklamoitujen tilalle. Pystytysvaiheen mokaa on myöhäistä nyt itkeä, joten A on pyrkinyt täyttämään rakoja. Mitä tapahtuu hirsitalon eläessä jää sitten nähtäväksi. 

Ennätystulva 12.5.2018 klo 16:29

Piiloföljäri, joka jää paneliseinän sisään.

Sopivan sävyn metsästys

Alunperin ajatukseni oli että käsittelemme sisäseinät kuultovalkeaksi, niin kuin nykyään lähes kaikissa "skandinaavisen vaaleaksi" sisustetuissa hirsitaloissa on. Hieman asiaa tutkittuani huomasin, että eipä se olekaan ihan niin yksinkertaista. Hirsi tummuu, ja monet kuultovalkeat seinät ovat alkaneet näyttää punertavilta ajan myötä. A taas sai päähänsä, että kaunis käsittelemätön hirsi olisi oikeastaan paras (ja vähiten työtä vaativa) ratkaisu ja alkoi dissailla "sairaalan valkoisia" ja "persoonattomia" ratkaisuja.

Tremaxia homeenpoistoon ja hirsien vaalennukseen.

Nettisurffailun tuloksena löysin Tremaxin, jota tilasimme kokeeksi jo marraskuussa Suomen luonnonmaaleilta. A tuskaili silloin hirsien päälle ilmestyneen sinistymisen kanssa ja yritti poistaa sitä erilaisilla litkuilla tuloksetta, kunnes tämä lipeäpohjainen aine tehosi! Pitkän pohdinnan jälkeen päätimme käyttää Tremaxia myös seiniin.Sitä on helppo levittää ja se on riittoisaa. Paneeleihin on tähän mennessä laitettu kaksi käsittelykertaa ja seiniin kolme, eikä toki kaikkia pintoja olla vielä käsitelty lainkaan. Mutta sävy on alkanut miellyttää meitä molempia, ja Tremax lupaa säilyttää puun vaaleudun toistakymmentä vuotta. Litku tuoksahtaa niin että hajun tunnistaa vaatteista vielä kotonakin, ja pintojen ja itsensä suojaaminen on tärkeää.

Vasemmalla kaksi kertaa Tremaxilla, oikealla lisäksi Auro

Tremaxin päälle laitetaan Auro 160 kuultomaalia. Käsittelykertoja tulee siis lukuisia ja helpommallakin varmasti pääsisi. Mutta eihän sitä ole tässä projektissa muutenkaan haettu. Myrkyttömäksi ja hengittäväksi mainostettu Auro ei tosiaan haise, ja maalari voi huoletta halata kolmeviikoista tuhisijaa heti kotona. Päädyimme siihen, että vain korkeaan tilaan tulevat hirsipanelit käsitellään ennen paikalleen laittamista, vaikka panelin kuivuessa käsittelemätöntä panelia tulee näkyviin raoista. Saimme Suomen luonnonmaaleilta koepurkit Aurosta 5 % ja 10 % valkoisella sävytettynä, ja päädyimme tähän 10 % jotta pääsisimme yhdellä käsittelykerralla. Koemaalauksissa meidän silmään kaksi kerrosta teki pinnasta liian kiiltävän, ja maalarimestarilla riittää kyllä puuhaa lukuisiksi illoiksi tässäkin.

Pensselisetä mestaroi Auron itse. Laadukas sivellin on ehdoton!

Auro 160 10 % valkoisella sävytettynä, yksi käsittelykerta riittää.

Muuria rakentamassa

Se piti pientä hurinaa ja veden lorinaa. Ilmeisesti putkistoa pitää vielä ilmailla? Vieressä oli pakko liata käsi lattian tomuun ja kokeilla: "juu, kyllä lämpöä tuntuu!" Hurraa, Nibe hurraa ja pukkaa vihdoin meille maasta lämpöä! Huuli pyöreänä en voi lakata ihmettelemästä että tällainen systeemi toimii. Muistan sen kesäpäivän kun A oli töissä ja kävin jututtamassa maalämpöporareita tontilla ja jännitettiin onnistuuko poraus, ja kuinka syvään pitäisi mennä. On siitä matkaa tultu tähän! Pumpun asennus antoi odottaa itseään ja aikataulu paukkui, mutta jospahan tuo lattia nyt kuivaisi hyvin loppuun saakka. 

Tekninen tila ja maalämpöpumppu.

Tulisijat ja muuri on edistynyt siihen pisteeseen, että seuraavaksi se maalataan ja pitää päättää lopullinen ulkoasu. Luukut on maalattu hopeisiksi, koska eihän tähän nyt mustat sopisi. Hellan jatkeeksi tulee kivitaso leipomispaikaksi ja sen alle laatikostoa. Uunin toiselle puolelle syvennys. Mutta se spesiaali juttu meillä on reissuista kannetut luonnonkivet joiden käyttöä ja sommittelua ympäri muuria on työstetty jo pitkään. On tehty paperille hahmotelmia sijoittelusta, mietitty soveltuvuutta kiipeilyyn, hyödyntämistä peltien aukaisussa, kynttilänalusina jne. A on sahannut ja porannut kivikokoelmaa ja olen käynyt makutuomarina miettimässä sommittelua. Välillä turhautuneena "kaikki käy" mentaliteetilla kun tuntuu että taiteilija vaan viilaa kultaista leikkausta. 

Muuri- harmaa vai valkoinen, siinäpä pulma!

Mallaillaan kiviä. Mistähän teille lukijat kaksi ylintä on tuttuja?!?

Kevätkelit.

Laattakriisiä pukkaa

Jotenkin tämä laattojen valinta tuntuu tulleen yllättäen. Minulla on vähän kaksijakoinen suhtautuminen näihin alkaviin sisustuksellisiin valintoihin: Toisaalta nämä selkeästi ulkonäölliset asiat ovat oikein kiinnostavia ja konkreettisia. Näistä ymmärtää heti suurin piirtein mistä puhutaan toisin kuin koolauksien, tiivistyksien sun muun kanssa. Toisaalta nämä aiheuttavat ahdistusta: Näissä kysytään rouvan mielipidettä ja mitäs jos se mielipide ei ole kovin selkeä ja vaihtoehtoja on sitä enemmän mitä enemmän asiaa tutkii. En ole koskaan ollut mikää sisustusjulkaisujen suurkuluttuja, mutta nyt pakon edessä olen kirjautunut Pinterestiin, selannut alan lehtiä ja lukenut blogeja.

Kolmas ylhäältä sykähdyttää, 20 x 50 (Värisilmä)

Suihkun paikka sekä "must" väliseinä syvennyksellä.

 Noh, asiaa mutkistaa tai helpottaa se, että näillä perillä on melko vähän valinnanvaraa tarjonnassa. Kylpyhuoneen seiniin haluan vaaleaa, jotain bling blingiä huomiolaattaan ja käytännöllisyyttä. Ah niin stylet luonnonkivilaatat jäivät sitten pois laskuista, koska puhtaana pito voipi olla työlästä. A vauhkoaa siitä kuinka hän ei jynssää saumoja ja laattojen pitäisi olla niitä nykyään muodikkaita jätti-isoja. Näitä ihmeellisyyksiä käytiin cityssä saakka ihmettelemässä mutta kun ei sieltä löytynyt sykähdyttävää. Ehkä otan riskin että saan jynssätä muutaman sauman enemmän...

Eteisen lattiaan kiveä? (Laattapiste)

Laattoja tulee kylpyhuoneen ja kodinoitohuoneen lisäksi eteiseen ja aulatilaan + wc:hen. A "yllättäen" viehättyi heti kivilaattaan ja mahdollisesti eri kokoisten laattojen yhdistelmään. Vielä pitää tehdä lopulliset valinnat, laskea menekki, valita saumavärit ja korostuslistat sekä olla kauhuissaan loppusummasta. Alla vielä kuva pirtin puolelta: Takka-leivinuuni alkaa olla näköinen! Viereen tulee vielä puuhella.  

Napero tarkastaa työn jälkeä.

Onko jokin mennyt pieleen?

Aina toisinaan varmasti jokainen rakentaja saa kuulla kysymyksen siitä, että: "Onko kaikki mennyt niin kuin suunniteltiin?" Tähän ehkä viattoman uteliaaseen tiedusteluun vastataan miten milloinkin: ympäripyöreästi tyyliin "eihän koskaan nyt kaikki mene mutta ei tässä suurempia... " tai sitten henkilöstä ja mielentilasta riippuen saattaa seurata kunnon vuodatus päivittelyineen. Meidän projektissa eräs kismittämään jäänyt asia on raot hirsien välissä. Talotoimittajan sirkkelin terä oli ollut löysällä ja sen takia hirren liitoskohtiin jäi kymmenkunta rakoa.

Toivottavasti puun kutistuessa näistä raoista ei pakkasukko huurra tai kosteus lirise sisälle.

Nämä ovat hankalia korjata, kun pieneen rakoon ei mene mikään tavara sisään.

Ylin hirsi ei mene iholle vaikka lumikuormaa riittää, että pitäisi painua?

Yhteen nurkkaan jäi harmittava rako.

Tässä hirren päät ei ole tasalla. Ikävä esteettinen haitta ja hankala korjata.

Tähän mennessä talotoimittajan palvelu on ollut erinomaista ja muun muassa puuttuvien osien tilalle on saanut uusia. Viime viikolla kävi talotoimittajan edustaja katsomassa paikan päällä maisemia. Mitäpä sinä arvelet? Paljonkohan tällaiset virheet laskevat talon arvoa? Saapas nähdä minkälaista hyvitystä näistä meille tarjotaan...

Muuri nousee

Tällä viikolla raksalla alkoi muuraushommat ja A lähtee jälleen hommiin kukonlaulun aikaan ennen palkkatöihin menoa. Varsinainen ammattimies tarvitsee monenlaista apua lähtien tiilien kantamisesta ja veden tuomisesta. Lisäksi pitää päättää muun muassa kiukaan malli, suihkun sekoittajan korkeus (90-110 cm välillä) ja käydä laattakaupoilla. Meille on tulossa kylpyhuoneeseen kaksi suihkua ja WC pönttö. Tutuilta kopioitu ajatus on laittaa pöntön ja suihkun väliin puolikorkea muurattu seinä, johon saisi kolon purnukoille ja toiselle puolelle wc paperille. Tämän toteuttamista on pähkäilty nyt tovi. Ai miten niin olisi pitänyt kysyä tarkat teko-ohjeet... eikö nyt kuva riitä? 

Uunin muuri valmistumassa

Myönteinen yllätys on ollut, että pelättyä rakennekosteutta ei ole pahemmin ollut haitoiksi. Yhtenä aamuna kävin ennen töihin menoa kuivaamassa ikkunanpielet rätillä mutta muuten kamiina on toiminut mainiosti ja Imppa on huoltanut puuta poltettavaksi. Seiniä ei ole tarvinnut kuivailla. Pähkäilyä sen sijaan on aiheuttanut meidän kiipeilyperheen idea siitä, että muuriin upotetaan luonnonkiviä ja niitä myöten pääsisi jopa kiikkumaan pellin auki ja kiinni. Kivien tukeva kiinnitys vaatii porailua. Mutta edelleen olen innoissani tästä ideasta. Muun muassa nuo blogin kansilehden kaksi kiveä tulevat kunniapaikalle muuriin ja kivillähän on myös tarina, koska jokainen on matkamuisto ulkoilmareissuilta.

Muurin koristekiviä ja muistoja reissuilta

Muurari ja apupoika saunan seinää työstämässä

Lämpöä pirttiin

Tammikuun selkäviikot ja reikäleivät ovat olleet pienten alkujen päiviä raksalla. Tavallisen arjen pyörityksen lisäksi A on sitkeästi uurastanut yksinäisiä ja pitkiä tunteja. Joulun jälkeen raksalla kun ei ole ollut vierasta työvoimaa kuin satunnaisesti. Sormet kohmeessa -15 asteen sisälämpötilassa (ulkona -30) on eristetty ja vedetty läpivientejä silloin kun ei ole tarvinnut tehdä lumitöitä. Tämä talvi on ennätysluminen ja pyryn jälkeen meidän pikku pihan kunnollisessa putsauksessa Avantilla
menee nelisen tuntia. Kotirivitalon piha on huomattavasti helpompi rasti jonka rouva ja napero ahkeroivat.  

Jääkukkia ikkunassa eikä aurinko vielä lämmitä, mutta kamina sitäkin paremmin

Eristäminen ja teippaaminen kylmässä on vaatinut materiaalien lämmittämistä mitä erilaisimmin keinoin. Rouvakin oli hetken assistenttina kiikuttamassa teippien palasia patterin päältä ja etsimässä höyrynsulkumuovin mahdollisia reikiä. Rouvan hiustenkuivain on majaillut myös raksalla jo tovin. Lopulta tilattiin toinen satsi puhallusvillaa jonka jälkeen tällä viikolla aloimme nostaa pirttiin lämpöä. Piippuun viritettiin Imppa-papan 50 vuotta vanha kamiina. Muuria lämmitettiin ensin lämmittimellä ja pian kamiina pohotti kuumana ja lämpö nousi ah plussan puolelle. Seinät eivät alkaneet hikoilla mitä pelättiin ja nyt kamiinassa on poltettu raksalautoja kaksi-kolme kertaa vuorokaudessa. 

Pappa ja lähes yhtä vanha kamina pohottaa

Viikon päästä raksalle olisi tulossa Aki-muurari ja alkaa leivinuuni-takka-hellakompleksin muuraus. Sitä ennen pitäisi ratkaista pari probleema: Jokainen kattotuolin pää on eri etäisyydellä hirren pinnasta ja osa vinossa. Tämä aiheuttaa suuria vaikeuksia sisäpaneelien koolaukseen. Lisäksi höyrynsulkumuovin alle on jäänyt väärän puolen revauksesta johtuvia nauloja runsaasti ja nämä pitäisi poistaa.   

Pirtin ensimmäinen lämmin ateria!