torstai 30. elokuuta 2018

Kirkastuuko näkymät?


Palkkatöiden alettua meillä on asunut fyysisen ulkotyön väsyttämä mies eikä joka ilta tai aamu raksalle ole lähdetty. Ymmärrän toki tilanteen, ja toisaalta on ollut tervetullutta viettää perheaikaa iltaisin (tai viedä kiljuvat mukulat ulos häiritsemästä nukkuvan karhun rauhaa). Mutta toisaalta raksa ei edisty jos ei siellä kukaan ole hommissa. Viikonloppuna järjestinkin naperon mummolaan ja poitsun kanssa aloimme hommiin! Vauvan nukkuessa kuurasin uudet laatat ja ikkunoiden pesu onnistui meiltä ihan yhdessä. Ikkunat on asennettu vuosi sitten ja kai se lika voi pinttyä... Ja tämä on niitä harvoja hommia mitä tällä hetkellä rouvakin ossaa tehdä. Fiilis oli joka tapauksessa korkealla ja kiitollisena sitä oman kodin ikkunoita pesee.
Saunan akkuna: Löylyistä jokinäkymä! #nofilter

Nyt kun kelit vielä sallivat ovat raksahommat painottuneet ulkotöihin. Autotallihan jäi viime lumien alle aivan keskeneräisenä levyseinineen ja se olisi saatava nyt paremmalle tolalle ennen toista talvea. A on kuumotellut oman pöytäsirkkelin ostoa jo pidempään ettei olisi riippuvainen kirvesmiesten aikatauluista ja lainavehkeistä. Eräänä lauantai-aamuna pädin takaa kuuluikin kysymys: "Saanko ostaa 500 euron sirkkelin?" Armollinen rouva antoi luvan ja niin tuota vehjettä nyt odotellaan vironmualta saapuvaksi (mallia ei löytynyt Suomesta). Ennen panelointia ulkoseinien välipuut käsiteltiin vielä Tremaxilla ja pohjustemaalilla, koska ne olivat paikoitellen ottaneet sinistäjäsientä.

Pappa ja missio autotalliin vihdoin paneelit
Minkä linnun pesä? Löytyi autotallin räystään alta.
Vesiolli teki tarkkaa työtä läpivientien kanssa (viemäri, ilmastointi ja liesituuletin)


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti