Ei tuule tupaan

Radio alkaa laulaa klo 7 raksalla ja niin on edetty eristystöissä. Raimo ja Antti ovat laittaneet K-raudan ekovillaa seiniin ja siniset höyrynsulkumuovit ovat ilmestyneet kattoon. Päädyimme siis tuohon muoviratkaisuun paperin sijasta seuraavista syistä (A:n teksti): Ilmastoidussa talossa tärkeää on rakenteiden tiiveys. Muovissa teippi pysyy paremmin kiinni, eikä mahdollisia vuotokohtia synny niin helposti. Näin muovi toimii varmasti alipaineisen ilmastoinnin kanssa. Kattoon tulee kuitenkin valkolakattu paneli, joten se siitä katon "hengittävyydestä". Tärkeintä on, että yläpohjan kosteus pääsee tuulettumaan ulos katon tuuletusaukkojen kautta. Ympärillä on kuitenkin massiivisesti hirttä, joka tasaa sisäilman  kosteutta = hengittävyys.  

A teki parin päivän ison työn viikonloppuna tiivistäessään ikkunoita. Ensin villaa talitintin repimien reikien tilkkeeksi, sitten uretaanivaahto, sikaflex ja lopulta millin tarkasti teipit ikkunan pieliin. Nyt ei pitäisi tuulla tupaan!

Olohuoneen maisemat ja keskeneräiset ikkunanpielet.

Aikanaan ajankohtaiseksi tulee sisäseinien hirsi- ja paneelipintojen käsittely. Nyt siihen on vielä matkaa mutta olen lukenut aiheesta yhden jos toisen hirsirakentajan tekstiä. Meidän kesällä pystytetyt hirsiseinäthän ovat jo tummuneet, ja kun viereen laitetaan hirsipaneelia tulee sävyero olemaan melkoinen. Monet kehuvat ratkaisuksi tähän Tremax nimistä (valkaisu)ainetta, joka myös puhdistaa liasta, joten luultavasti sitä käyttämällä säästyisi hiomisen vaivalta.

Ilmeni myös ongelma, että autotallin puoleisen seinän hirsien päälle oli päässyt harmaa home iskemään. Kattotuolien pystytyshän tapahtui sadekelissä. Tilasimme tyyristä Tremaxia kokeeksi ja kappas, se toimi homeentorjunnassa erinomaisesti! Sisälämpötila on kyllä kaukana suositellusta +10 asteesta mutta tällä mennään. 

Raimo ja Antti ekovillan parissa sekä teipit ikkunanpielissä.

Rouvakin yhtenä aamuna siivoamassa ennen palkkatöihin menoa.

Pulmakulma

Rakentaminen on suurelta osin eri vaihtoehtojen pohdintaa. Viime viikkoina raksalla on ollut hiljaisempaa mutta A on tehnyt lujasti aivotyötä. Yksi pohdittava asia on se, laitetaanko yläpohjaan höyrynsulkumuovi vai ilmansulkupaperi. Ammattilaisilta löytyi suosikkinsa ja neuvoa antoi myös facebookin hirsitalon rakentajat ryhmä, jossa tästä aiheesta keskustellaan tasaisin väliajoin. Itse olen pyrkinyt sujuvasti kuuntelemaan ja lievittämään valintojen teon tuskaa satunnaisilla kommenteilla. Välillä humanisti akateemikko vain pohtii että eikö rakennusalaa tutkita tarpeeksi, koska niin monista asioista asiantuntijoidenkin näkemykset menevät ristiin?

Valo tuikkii ikkunasta

Toinen asia mistä täytyy jo tässä vaiheessa tehdä päätöksiä ovat yllättäen valaisimet. A on surffaillut illat ja yöt netissä pohtien ongelmaa joka tulee korotetun sisäkaton kulman jyrkkyydestä. Hirsipaketissa oli suunniteltu matala koolaus, ja kattoon ei tahdo löytyä sellaisia valaisimia jotka mahtuisivat sinne ja kääntyisivät tarpeeksi, jotta valot eivät häikäisisi. Eräänä iltana hampaiden pesun aikaan koettiin heureka-ylämys toisen ison probleeman kanssa, joka aiheutuu siitä että talo ei ole hirttä ylös saakka. Meille ei selvinnyt suunnitteluvaiheessa että seinän paksuus kasvaa hirsipaneelin kohdalla ja tästä tulee mielestämme ruma kulma sisäänpäin korotetun sisäkaton kohdalla. Lisäksi tuulensuojalevyt oli suunniteltu asennettavaksi sisältä päin jokaisen kattotuolin väliin. Tämä aiheutti hurjasti lisätyötä. Jos nyt tekisimme valintoja uudelleen talo tulisi totta kai ylös asti hirttä. Siinä säästäisi rahaa ja aikaa. Mutta ei auta itku markkinoilla tässä vaiheessa. Uusin ratkaisuvaihtoehto on ottaa syvennys hyötykäyttöön ja laittaa sinne pistorasioita ja ledvalonauha, josta saa mukavasti epäsuoraa valoa seinän viereen.

Paneeli alkaa ja siihen tulee syvennys.

 Tällä viikolla meillä aloitti kirvesmieshommissa Äärelän Raimo. A on painanut pitkää päivää aloittaen aamulla seitsemän maissa Raimon kaverina ennen palkkatöihin menoa. Meillä on myös tullut talvikelit ja linnut mokomat ovat hakeneet suojaa autotallista ja repineet eristevilloja. Yksi onneton talitintti jopa lensi talon sisälle ja repi eristeitä joka ikkunan välistä. Pakkaskelit aiheuttavat myös omat haasteensa raksaamiseen. Toivotaan ja rukoillaan että ei tulisi kovia pakkasia ennen kuin saamme lämmöt päälle sisälle.

Piipun päällä valkeaa

Kimara talo ja piippu saa pellit

Napero ja rouva karkasivat lomanviettoon etelään ja johan raksa edistyi viikossa huimaa kyytiä! Keli muuttui talviseksi juuri maanantaina kun muurari-Aki aloitti työnsä (video). Onneksi A teki edellisenä iltana portaat katolle, muuten laastin ja tiilien rahtaaminen lumen liukastamalle katolle ei olisi onnistunut. Tiistaina puhkaistiin reikä kattoon ja toisen rankan työpäivän päätteeksi 6,5 metrin piippu oli muurauksen osalta valmis. Sitten vain soitto Kumpulan Eikalle ja pellit olivat samana päivänä valmiit! A vielä liukasteli kattosillan valmiiksi ja operoi Impan kanssa kattoportaiden kiinnityksen.

Piippu saa ympärilleen takka-leivinuunin ja puuhellan.

A on jo pidemmän aikaa puhunut oman kuormaajan hankkimisesta maa- ja lumitöitä varten. Kaverit ovat kuulemma suositelleet. Maatöistä en ymmärrä tuon taivaallista mutta lumitöihin olin jo asennoitunut kola- ja lapioasein. Hyötyliikuntaa ja raikasta ulkoilmaa- tosin ensi talvena sekä kotona- että raksalla, mutta konstikos näin reippaalta perheeltä. A vaan on vankasti sitä mieltä että minulla ei ole käsitystä urakan kokoluokasta ja niinpä meillä nyt seisoo Avant pienkuormaaja pihassa! Tämä yksilö on tosin käytetty ja vasta kokeilussa meillä. Ensimmäisenä testikertana A ja kottikärryt pesivät ainakin nopeudessa kuormaajan.



Vielä olisi monta asiaa edessä ennen kuin saadaan lämmöt sisälle. Mitä pikemmin sen parempi koska talvi tosiaan näyttää tulevan. Nibe-maalämpöpumppu jo onneksi seisoo verannalla komeana asennusta odottaen.

Avantti testissä (video)



 

Valupäivän kirkas huomen

Pohjan valun valmistelu jatkui metsässä koko kesän maanneiden rautaverkkojen roudausoperaatiolla. Tähän tarvittiin ja saatiin kokoon talkooväkeä mistä iso kiitos verkkoja sisään kantaneille! Sen jälkeen verkot leikattiin, sovitettiin ja solmittiin sopivaan kokoon, ja sunnuntai-iltapäiväksi oli rouvalle varattu oma spesiaalitehtävä: rautaverkkoja kohottavien "korppujen" laitto. Siinä oli avuksi pienet jalat ja näppärät sormet ja toki tämä homma oli tuttua jo autotallin valun yhteydestä. Ärsyttävää hommaa sen sijaan oli havunneulasten yms. orgaanisen aineksen poistaminen verkkojen keskeltä. Hinkkasin ainakin tunnin imurilla lattiaa kunnes sain kuulla ettei sitä nyt ihan noin tarkkaan tarvinnut tehdä! 

Täältä pesee, kiitos Joonatan, Alex ja Fred!

Korppujen laitto ja teknisen tilan putki poikineen

Maanantaina tuli Vesiolli laittamaan lattialämmitysputkia, ja A oli tapansa mukaan aamuneljään valmistelemassa jotta kaikki oli kunnossa. Verkkojen laitto viivästyi suunnitellusta ja siksi taas iski kova deadlinekiire. Olin kuullut ikäviä tarinoita sementin roiskeista seinissä ja kauniit hirsiseinämme suojattiinkin huolellisesti ylös saakka. Siinäkin oli melkoinen teippaus- ja nitomisoperaatio! Yleisesti hirsitalon ongelmakohta on hirren ja sokkelin välinen tiiveys. Pomminvarmana ratkaisuna A ja Antti liimasivat uretaanilla hirren reunaan 2 x 5 cm vahvan finfoam suikaleen. Tämän lisäksi hirttä vasten tuli tietenkin 6 mm vahvuinen sokkelikaista.

Puntin voimalla onnistuu

Valupäivä koitti harmaana mutta mieli oli kirkas: Vihdoinkin sementtiauto seisoi pihassa! Juoksin aamulenkillä ennen töihin menoa katsomaan ja kuvaamaan kuinka "kura" juoksee putkesta ja muurari-Aki poikineen alkavat kovan tasoitushomman. Sementtiä oli niin riittoisasti että A pelasti hyvää tavaraa muotteihin tulevia piharakennelmia varten. Nyt vain toivotaan ja rukoillaan kuivattavia kelejä. Vielä pitäisi piippukin muurata ennen talven tuloa. Mutta onneksi voimme huokaista rankan viikon jälkeen: Valu check!
Miltä työpäivä näyttää pikakelauksena? Käy katsomassa: Valuvideo

Sementtiä putkesta

Styroksinmuruista arkea

Viimeisestä päivityksestä on mennytkin jo aikaa, ja yleisön pyynnöstä rustaan lauantai-illan ratoksi vähän tilannekatsausta ja laitan sisäkuvia. Lattian valun valmistelu on edelleen aiheena ja sitä hommaa vielä riittää. Sepelin pesusta kerroinkin viimeksi ja sen lisäksi vaativaa oli saada pohja korkoon eli tasaiseksi. Tämän jälkeen K-raudasta kannettiin styroksipaketteja monta peräkärryllistä tontille ja eikun niitä laittamaan. Eikä yksi tai kaksi vaan kolme kerrosta! Väliin sähkö- ja putkimiehet käyvät tekemässä omat työnsä. Avuliaisuudesta erityiskiitos Nivan Pertille: Ryhmäkeskus järjestyy mittatilaustyönä. Kiitokset myös Tuomo Ruhalle. Vesiollin uritusvempaimella sähköputkien veto kävi kätevästi.

Radonputket olkkari/makuuhuone

Rälläköintiä

 Pienen valkoisen mujun kanssa onkin eletty jo kohta kuukausi. Se tarttuu vaatteisiin ja kulkeutuu joka paikkaan. Onneksi A on ymmärtänyt yskän ja on osannut huomaavaisesti jättää raksavaatteet ovensuuhun/kylppäriin kotona. Styroksien laitto ei ole pelkkää niiden lätkimistä lattiaan, vaan tarkkaa mittausta, saumojen tiivistystä ja väliin siivousta. Valkoinen muju, urtsukassi eteisessä ja keittiön pöydällä jatkuvasti seilaava epämääräinen pino laskuja, muistilappuja ja ohjevihkoja kertovat että raksa-arkea eletään. Tiivistä sellaista: Napero hoitoon, päivät työssä ja illat A raksalla keskimäärin yhdeksään. Me naperon kanssa olemme huoltojoukot ja pidämme kodin pystyssä. Viikonloput samalla tavalla paitsi että A on aamusta iltaan raksalla. Muutaman kerran on hetkeksi vaihdettu rooleja jotta napero näkisi isäänsäkin ja olen päässyt imuroimaan oman kodin lattiaa. Kyllä siitä fiilikset saa kun oikein yrittää!

Putket roilotettu tekniseen tilaan

Olkkarin korotettu sisäkatto

"Milloinkas te muutatte?" On viaton kysymys johon saa usein tässä tilanteessa vastata. Sanomme aina että ensi kesänä mikä onkin tavoitteena. Aamuyön tunteina ja väsymyksen keskellä usko sen päivän näkemiseen on vain koetuksella. Niin monta asiaa on vielä ennen sitä ja budjetti siinä mallissa ettei lisätyövoimaa voi kovin reteästi palkata. Mutta päivä, asia ja hetki kerrallaan.

Raksavuoden päivän sana jääkaapin ovessa

Meidän piparkakkutalo

Jokos teille pian muutetaan? No, sisällä näyttää tältä: pohjalla on soraa ja sitä valmistellaan siihen kuntoon että päästään lattiaa valamaan. A otti virkavapaata yhden päivän jotta pääsi putkimiehelle avuksi. Työmiehillä on muuten ihan hyvä hinta: kannattavampaa on jäädä itse pois töistä kuin palkata ammattimies. Keittiön kohdalla tuli ylläri: pohjapiirustukseen oli jäänyt vanhojen keittiösuunnitelmien merkinnät eikä uusien suunnitelmien mitat olleet kuin summittaiset. Tarkkoja mittoja ei ehditty hakemaan kun työmiehet olivat jo lapion varressa. Toivottavasti siinä tiskikoneessa on pitkät putket jos nuo ei nyt ihan kohdilleen menneetkään...


Porstuan puoli

Harrin pystytysporukka on saanut työnsä valmiiksi ja ulkomaalaukset saimme siis urakoitua varsin hyvälle tolalle. Kuullote on laitettu yhden kerran ja suurin osa valkoisista kahteen kertaan. Ehkä ensi kesänä sitten se toinen kerta, mutta juuri nyt ei jaksa ajatella sinne saakka. Etupihalta näkyy ikkunat tuleviin makkareihin ja työhuoneeseen. Takapihan puolella puolestaan on saunan kapea ikkuna, keittiön ikkuna keskellä ja olohuoneen ja "jumppahuoneen" ikkunat seuraavina. Kodinhoitohuoneen ovi puuttuu koska siinä oli väärä kätisyys ja siihen tuleekin uusi talotoimittajalta.

Takapihan puoli

A:lle puhdas sisäilma on ensiarvoisen tärkeä asia homeelle altistumisen vuoksi. Hyvästä pohjan suojauksesta huolimatta sepeliin pääsi homehtuvaa eloperäistä ainesta. Isäntä kaiveli ja imuroi talon pohjaa pari työpäivää ja löysi myös sepelin mukana tulleita jo lahonneita oksan ja risun kappaleita. Seuraavaksi vuorossa oli sepelin pesu, koska kapillaarikatkossa ei saisi olla mukana hiekkaa, ja mukana oleva hieno hiekka voi tukkia ilmakierron. Tällöin mahdollinen radon, kosteus ja homehöyryt eivät pääse poistumaan putkiin.

Työmiehet soran pesussa

"Kiipeilypalatsin" kimpussa ovat hääränneet Mobergin veljekset eli Arctia-Pine Oy. Tarkoitus oli tehdä tämä vaihe itse mutta käytettävissä oleva aika ja voimavarat eivät nyt kerta kaikkiaan kohdanneet. Levyt on seinissä ja pian kai paneeliakin. Näiden paneelien käsittely taitaa jäädä ensi kevääseen, koska on sen verran syksyiset kelit jo tulleet. Rouva kävi naperon kanssa tarkastelemassa tilannetta pitkästä aikaa. Nyt emme ole joka ilta raksalla olleet, koska siivousta tai muuta lapsen kanssa duunailtavaa ei ole niin ollut.

Napero: "Siellä on pimeää!"

Oman katon alla

Viime viikot on vietetty jossain ihan muualla kuin koneen ääressä joten viimeisestä postauksesta on vierähtänyt hieman enemmän aikaa. Mutta paljon on tapahtunutkin: Saimme lopulta katon päälle! Maalausverstas oli siirretty talon sisälle jo jokin aika sitten, kun aluskate oli osittain päällä, ja tällöin sai pelätä sadekuuroa joka yllättää juuri kuivamaan asetellut laudat. Ensimmäiset pisarat peltiin niiden alla suojassa sai siis lähes onnenkyyneleet silmiin! Pojille tosin sadekuuro tuotti haasteita. Peltien laiton jälkeen taloon saatiin räystäslaudat kiinni ja paneelit tuohon seinän jatkeeksi. A on hiukan marissut sitä ettei laitettu hirsiseinää ylös asti, mutta tällä mennään nyt.

Tero ja Jouni työssä

Juuri nyt tuntuu että nämä maalaustalkoot ovat ikuiset. Aina löytyy uusia snyykilautoja tai mitä lie koristelistoja jotka odottaa käsittelyä. Ensin Valtti pohjuste ja sitten kaksi ohutta kerrosta maalia. Sadetutkien ja ilman kosteusprosentin jatkuva kyttäys vain jatkuu. Ilman talkooapua tämä homma olisi paljon huonommassa jamassa. Eräänkin kerran huokailin kädet ristissä että mistä saataisiin se armeija joka tämän päivän urakkaan tarvittaisiin. Mutta sitten pihaan karautti tehonelikko Elli, Linda, Enni ja Aava ja etuseinä tuli maalattua! Kiitos myös Niklakselle avusta. Mutta on tässä vain hommaa. Seuraavaksi alkaa lattian valun valmistelu ja sen valmistuttua toivottavasti voisi hiukan hengähtää ja viettää vaikka vapaaillan-voisiko...? Todella tiiviisti kaikki vapaa-aika kuluu raksalla, edelleen. Tämä viikko on myös totuteltu uudenlaiseen arkeen kun työt ja naperon päivähoito alkoivat. Hilla-aikakin on kuumimmillaan päällä mutta kaikeksi onneksi mummon ja papan jalka on noussut jänkhällä niin hienosti että nuorelle perheellekin on riittänyt antimia. Nam!

Samuel urakoi meillä yötä myöten, kiitos!

Kuultoa pintaan naisvoimin!