Activity days in Tasmania

Warning! This is written by A.

Yleisön pyynnöstä raportti Totem Polilta englanniksi.
Here is a link to my story and detail pictures about The Totem Pole:
The story of The Totem Pole

If you are not reading person. Here is one video from adidas athlets climbing on it:
The Totem Pole video

Terrifying Totem Pole

I desired to see sea dragons just after the trip to The Totem Pole. Unfortunately the weather was too windy and we were not able to go to the best spot. Instead of that we went to see one dragon in to the Cathedral cave. I did not see any dragon but I saw draught board shark. It was a cool little predator. Here is a picture story about diving.

Lohikäärmeen luolassa

Muita meren eläviä kyllä näkyi

Artsia

Tutvapyssäys

Reissuarjen realismia

Tasmania-missä maailman äärissä pieni ihminen voikaan olla! Edessä uusi maa ja uudet seikkailut ja... Rautapari kaipaa vain lepoa ja rauhaa. Mikä on kun kaikki uusi ja jännä on käden ulottuvilla mutta päiväunien kohteena on ihan muut asiat? Kuten aamupala lämpimässä pöydän ääressä, keraaminen teemuki, haarukka, paksu vessapaperi, Lapin kansa, suihku jonka veden lämpötilan saa säädettyä sopivaksi, sänky (joka pysyisi samana enemmän kuin kaksi yötä), jälkiuunileipä, lattiatila venyttelyyn iltaisin, toimiva sähköpistoke, toimiva internetyhteys ilman monen tunnin etsintää ja turhia mäkkäri vierailuja... Prepaid liittymä muuten toteutti tämän haaveen ja snif, puoli 9 uutiset Yle areenasta vaikka joka päivä! Jo ajatus moisesta onnesta herkistää mielen. 

Muiden haaveiden toteutumista on lienee odotettava 22.12 saakka jolloin starttaamme Bangkokista pohjolaan. En vaihtaisi tätä reissua pois, mutta normaalin arjen luksusta kyllä odottaa. Ei jokaisen kaupassakäynnin tarvitse olla uusi seikkailu joka huipentuu itsepalvelukassan ihmeisiin tai pankkikortin toimii, ei toimi ihmettelyyn. 

Terveisiä Putinille (meidän video)

Next blog text will be also in English. And Liam I haven't forgot to send those pictures. I will do the job soon. Be patient.

Unta aina kun mahdollista

Voi tätä kyykkimistä!

Ahneita "ankkoja"!

Viikon luontoiltakysymys: Mikä eläin tuli meitä polulla vastaan?

Uusi Seelanti lukuina

24.10.-18.11.2014 

Autoilu

3 415 km

512 NZ $ = 317,44€ vuokra 

540NZ $ = 334,80€ bensiini 238l 

"Lumipallo" oli pieni mutta näppärä. Onnettomuudeksi auton peräkontin valo söi akun ja kaapelit tulivat tarpeeseen.

Asuminen 

614 NZ $ =380,68€ majoituskulut 

17 kpl telttaöitä (0-46 NZ $) 

8 kpl sisämajoitusöitä 

Hostelli, motelli, bed & breakfast tuli myös koettua. Kaksi yötä kylässä Carolinen ja Nickin luona. Yksi lentokenttäyö. 

Aktiviteetit
541NZ $ = 335,42€ 

8 kpl kiipeilypäiviä 

0 kpl surffipäiviä, vaikka yritys oli kova 

1 kpl black water rafting & kiiltomadot 256NZ $ = 158,72€ 

1 kpl white water rafting 190NZ $ + kuvat 35NZ $ = 77,50€ 

1 kpl Geysir, Maorikylä + kiivilintu 100NZ $ = 62€ 

1 kpl vaellus Tongariro autokyyti 60NZ $ = 37,20€ 

1 kpl mountain biking 0 NZ $. Thanks to Caroline, Nick and Anjali! 

5 kpl hot pools ilmasta lämmintä hupia 

1 kpl Pelastusarmeijan jumalanpalvelus. Hyvä oli! 

5 kpl sateettomia päiviä
Aktiviteetit yhteenä 541NZ $ = 335,42€ 

Ruoka 

Kotiruoka todella hyvää. Liian monta kertaa fish & ships ja friteerattua kiinalaista. Tuoreet mansikat ja appelsiinit :) 

Jäin kaipaamaan/parasta: 

Rouva: lämpimämpää ja poutaisempaa säätä, enemmän aikaa jotta olisi ehtinyt eteläsaarelle. Parasta oli... Jos ihmisiä ei oteta lukuun niin kiiltomadot ja kuumat lähteet. 

A: Jäin kaipaamaan, ihmisiä, aurinkoa ja surffiaaltoja. En jää kaipaamaan autossa istumista ja "lumipalloa". 

Next:
Tasmania for two weeks!

Liukuhihnaelämyksiä?

Uusi Seelanti elää turismista, ja erityisesti adrenaliinin tuoksuisten elämysten kirjo on laaja. On benjihypyt, speedbout ajelut, helikopterilennot ja pallon sisässä mäkeä alas pyörimiset. Paksun lompakon kanssa matkaavalle riittää varmasti mistä valita, ja turistia kyllä palvellaan mitä parhaiten. Me olemme tutustuneet muutaman eri firman tarjontaan. Waitomon kiiltomatoluolan raftingista (128 $/hlö) kerroinkin viime postauksessa. Siellä kaikki toimi kuin junan vessa, ja vitsejä myöten kokonaisuus oli mietitty ja hiottu. Paleleva retkeläinen arvosti erityisesti kuumaa suihkua ja lämmintä keittoa reissun päätteeksi. A:lla jäi hampaankoloon se, että oman leikkikal, siis kameran mukaanottoa ei sallittu. 

Rotorualla A päätti mennä kokeilemaan sledgeä eli joessa laskemista omalla pikku lautalla oppaan kanssa. Pettymys oli suuri kun seuraavana päivänä selvisi, että homma ei onnistukaan firman omien sekaannusten vuoksi. Teimme kuitenkin tavallisen raftingin samaisen firman paatilla (95 $/hlö). Oli muuten tehokasta! Turistilauma paimennettiin 45 minuutin jokiseikkailun läpi niin, että ohjeistuksetkin hoidettiin meloessa (paikallisella murteella ja tempolla niin että ymmärsin ehkä puolet). Pukuhuoneista ja tarjoiluista ei täällä ollut tietoakaan. Oppaat olivat toki päteviä ja jokunen maailmanmestarikin siellä taisi olla. En pudonnut jokeen ja lauttamme pysyi oikein päin jopa siinä valtavassa vesiputouksessa :) 

Kuitenkin raftingelämyksenä voiton vie edelleen Kitkajoki ja Saken Tapahtumaelämykset. Kannattaa tutustua! 

Tapahtumaelamykset web-linkki

Meidän valinta Kiivi-maan elämystarjonnasta

Ihme juttu: Kiivi-maassa sataa kokoajan paitsi silloin kun kastuu alta

Kiiltomatojen valtakunta

Jännitti! Tiesin että vesi olisi TODELLA virkistävää märkäpuvusta huolimatta. Ja nyt jokeen tuli hypätä selkä edellä kumirengas pyllyn alla. Opas laskee kolmeen ja argh, siellä olet keskellä mustana kiehuvaa jokea, maan alla ja lasket kumirenkaalla eteenpäin. Luolan katossa loistaa tuhat pienen pientä elävää timanttia, kiiltomatoja. Kuin pikkuruisia lyhtyjä polun varrella iltakävelyllä.

Black water rafting eli luolaseikkailu linkki videoon

Seuraavana aamuna matojen taika on haihtunut. Teltta on kastunut pohjasta rankkasateen ansiosta ja yö tuntui reissun kylmimmältä. Tilanne tarvitsee normaalia puuroaamiaista tukevammat rohdot. Onneksi banaaniletut ja pakurikääpä toimivat ja elämä hymyilee jälleen!

Paikallinen apu leirielämän koleuteen ovat olleet kuumat lähteet. Sellaisen kun saisi omalle takapihalle... Meitä on jälleen siunattu loistavalla seuralla. Kiipeilykommuunielämästä on päästy osalliseksi sekä koulun pihalla että vieraisilla paikallisten kiipeilijöiden lukaalissa. Pääsimme osalliseksi illanistujaisiin ilotulituksineen kaikkineen ja maastopyöräilemään elämäni seikkailussa.

Kiivimaassa down under

Vasemmanpuoleinen liikenne on jännä asia. Samoin se, että marraskuussa on kukkein vehreys ja valoisat vuorokaudet, kylmät tuulet puhaltavat etelästä, revontulet ovat southerns lights, kiivihedelmät maksavat alle euron kilo, maassa ei ole käytännössä ollenkaan omaa armeijaa ja kuumaa vettä virtailee maan pinnalle niin, että siitä riittää sekä kylpemiseen että sähkön tuottoon.

Ammuu! Täällä väkimäärään suhteutettuna eniten lehmäkarjaa ja lampaita maailmassa. Kiipeilypaikalta oli mielenkiintoista seurata lehmälauman hierarkiaa silmänkantamattomiin ulottuvilla vihreillä niityillä kera ah, niin kotoisten tuoksujen. Milloin tahansa voin myös kuvitella kummun takaa ilmestyvän valtavan armeijan ratsut laukaten ja liput liehuen Taru sormusten herrasta tyyliin. Uusi Seelanti kerää minulta pointsit ainakin silloin, kun aurinko paistaa ja tarkenee kohtuullisesti. Ehkä tämä tutunoloinen ympäristö lievittää pientä kotokaipuuta. Se iskee nykyään erityisesti kaupan leipähyllyn kohdalla ja silloin, kun sattuu ja tapahtuu jotain ikävästi yllättävää. Kuten A saa korvatulehduksen, auton akku tyhjenee, leirintäalueella ei olekaan lämmintä suihkua, pankki ilmoittaa sulkevansa luottokortin tai ilmapatjassa on reikä. 

Mutta eipä meillä valittamista. Ainakin jos vertaa kiivilintuun, tuohon siivettömään, pitkänokkaiseen yöeläjään, joka selviää enää eläintarhan suojissa. Me nautitaan tästä keväisestä marraskuusta jossa omenapuut kukkii. Iloa teille sinne pohjolan kaamokseen!

Hawaii Kauai surf report

Varoitus
Teksti on A:n käsialaa ja voi sisältää järkyttävää tietoa.

Veden lämpötila 83F =   C 

Ilman lämpötila 73F =   C 

Tuulen nopeus 3knt tai jopa 70mph?

Aaltojen korkeus 3ft tai jopa 20ft = yli 6m 

Yksiköt eiväti ole ihan tuttuja enkä valitettavasti kaikkia voi teille "suomentaa"? Lähetin nimittäin entiselle valvontaluokalleni 8B:lle postikortin mukana pari yksikönmuunnostehtävää. Tehtävähän menee pilalle, jos joku heistä löytäisi vastauksen täältä. Aatteleppa ite mikä on ilman ja veden lämpötilaero celsiusasteina. Ei ou heleppo tehtävä. On ollu vissiin vähä tylsää täälä ku työasiat pyörii mielenpäällä ja surffikuvatki otetaan ihan opetusmielessä. ;) Paloasematkin on tulleet tutuiksi. Asiasta speciaali postaus myöhemmin.

Laudanhan vuokrasin (liian) pienehkön 6 jalakasen ku isompaa ei autoon mahtunut. Setä neuvoi aloittamaan ihan väärältä beachilta ehkä siinä toivossa, että älyäisin mennä kurssille? Aallot olivat tosi nopeita ja murtuivat usein kertarysäyksellä. Suomalainen sisu ei antanut periksi ja opiskelin asiaa issekseni turhankin pitkään huonoissa paikoissa. Sedän antamassa lapussa oli kyllä ohjeet mennä laiturille, mutta luin sen vasta lähtöpäivänä. Onneksi löysin laiturille viikko sitten myös omin nokkineni.

Nokkineni huomasin myös, että riutalla aallot kestää pitempään ja on helpompi ottaa, mutta jos munaa niin seuraukset voi olla kaahistuttavat kaatuessa. On niitä muitakin vaaroja. Hait tulevat syömään kilpikonnia riutoille. Tässä lähellä Tunnel beach riutalla paikallinen kristitty surffarityttö Bethany Hamilton (klikkaa nimeä niin näet tarinan ja kuvan) menetti kätensä tiikerihaille. Siitä on tehty elokuva Soul surfer. Myöhemmin hän voitti yksikätisenä pro-surffarinaisten pipelinekisan. 

Hanalein riutoilla on aivan tolkuttomasti porukkaa ja stand up padle surffareita. Eipähän tarvi pelätä haita kun seisoo laudan  päällä melomassa. Sainpa sieltä yheltä papparaiselta stinky eyen (= pahan silmän) kun tulin hänen linjan eteen. Onneksi Aloha churchin pastori neuvoi "secret spot riutan", jonka yksityisyydestä sain nauttia noin puoli tuntia. Oli kuumottavaa olla yksin riutalla ja yrittää ottaa aaltoa. Kanahan siinä pujahti pöksyyn ja pakenin surffikukkoja turvallisemmalle surffibeachille. On vissiin A:nkin cortex kehittynyt sen verran ettei uskalla enään ottaa turhia riskejä. No more reef for me tänkjuu, but Iwillbebäck.

Tässäpä kuvakertomuksena A:n kantapään kautta opitut ohjeet, jos joskus haluat kokeilla surffausta. Suosittelen kyllä kurssia, vaikka olenkin teeseitemiehiä. Ois vaan pitäny uskoa the surfboy Petskua.

Camping beachien ranking (ihan vaan muistiin, jos joku eksyy Kauaille)

1. Hanalei (North) 
+ paras surffiranta
+ kaupat lähellä
- camping salittu vain viikonloppuisin

2. Haena (North) 
+ snorklausvesi Tunnel beach
+ lähellä viidakkoa ja käppäilyreittejä
- kaukana kaupoista
- varkaita
- kukot

3. Anini (North) 
+ hienot varjostavat puut
+ snorklausveet
+ uintiveet
+ windsurffing
+ kite
+ iso alue
+ keskeinen sijainti
--- varkaita (meiltä pölittiin vain retkisuihku, muilta vähä enemmän)
--- kukot

4. Salt pond (South) 
+ auringonlaskut
- partyt aamuun asti
-- kukot